Asuntolainakisa pyörii kiihtyvillä kierroksilla – katso paljonko pankit pyytävät nyt marginaalia

Julkaistu: , Päivitetty:

Danske Bank kertoo myöntäneensä viime kuukausina 30 prosenttia enemmän uusia asuntolainoja kuin alkuvuonna – ”Kova vaihde on päällä.”
Kun ostotarjous asunnosta on tehty ja hyväksytty, koittaa hetken helpotus ja riemu. Sitten kauppa pitäisi saada sinetöityä virallisesti pankin konttorissa.

Viime aikoina se ei välttämättä ole onnistunut heti.

– Kun olin tehnyt kaupat ja soitin pankkiin, ensimmäiset vapaat ajat alkoivat olla kolmen viikon päässä, kertoo kesäkuun alussa uuden kodin hankkinut helsinkiläinen asunnonostaja.

Kesän suunnitelmat ja lomamatkat alkoivat painaa jo kaupan osapuolilla päälle, ja kaupan virallisuudet uhkasivat siirtyä hamaan tulevaisuuteen.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Onneksi pankkiaika kuitenkin järjestyi ikään kuin tiskin alta niin, että kaupat saatiin tehtyä.

Merkittävää kasvua

Moni muukin on joutunut vartomaan aikaa lainaneuvottelijalle tai kaupantekohetkelle. Suurimpien pankkien mukaan orastava talouskasvu ja poikkeuksellisen matala korkotaso ovat yhdessä vähitellen alkaneet kiihdyttää asuntokauppaa.

– Kova vaihde on ollut päällä touko–kesäkuun ajan, ja sama näyttäisi jatkuvan heinäkuussa, liiketoimintajohtaja Asko Mikkonen Danske Bankista sanoo.

Mikkosen mukaan Danske myönsi uusia asuntolainoja touko- ja kesäkuussa kuukausittain noin 30 prosenttia enemmän kuin alkuvuodesta. Viimevuotiseen verrattuna kasvua kertyi lähes 10 prosenttia.

– Lisäksi asiakkaiden yhteydenotot asuntolaina-asioissa ovat lisääntyneet, ja niissä näkyy vastaavasti merkittävää kasvua, Mikkonen sanoo.

Muissakin suurissa pankeissa on havaittu asiakkaiden aktivoituminen. Kaikkiaan tammi–toukokuussa Suomessa nostettiin asuntoluottoja noin kolme prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, kertoo pankkitoiminnan johtaja Jouko Pölönen OP-ryhmästä.

OP:ssä alkuvuoden nostot jäivät kuitenkin hieman viime vuotta pienemmiksi, sillä jo viime vuosi oli erittäin vahvan kasvun aikaa, Pölönen kertoo.

Painetta on kertynyt

Taantumavuosina asunnonostoratkaisuja on lykätty taloudellisen epävarmuuden vuoksi, mikä on luonut painetta asuntomarkkinoille, Pölönen uskoo.

– Positiivinen talouskehitys heijastuu kuluttajien luottamuksen kautta asuntokauppaan. Sen ansiosta uskalletaan tehdä elämän suuria investointeja. Asumisen tarpeet ovat olemassa, mutta talousnäkymät vaikuttavat siihen, milloin asuntokaupoille uskalletaan lähteä, Pölönen sanoo.

Dansken Asko Mikkonen arvioi, että sopivia asuntojakin on ollut viime aikoina myytävänä runsaasti.

Vauhti kasvanee vähitellen

Myös Nordeassa uusien asuntolainojen määrät ovat kasvaneet viime vuodesta hienoisesti, vaikka lainaa ei saa yhtään helpommin kuin aiemminkaan, toimitusjohtaja Tom Miller Nordean Kiinnitysluottopankista kertoo.

– Pientä positiivista kehitystä on ollut ilmassa kaiken aikaa.

Miller kuitenkin korostaa, että yleisen taloustilanteen kohentuminen ei saa ihmisiä suin päin säntäämään pankkiin hakemaan asuntolainaa. Sen sijaan asuntokaupan kiihtyminen on odotettavissa pikemminkin pikkuhiljaa.

– Totta kai yleinen talouskehitys vaikuttaa asuntolainojen kysyntään jonkin verran. Silti samalla asuntolainan ottaminen perustuu edelleen siihen, että on elämäntilanteita, esimerkiksi lapsen syntymiä, avioeroja ja uusia liittoja, joiden takia uusia asuntoja hankitaan. Tarve kehittyy kaiken aikaa riippumatta siitä, mikä yleinen kysyntä on, Miller sanoo.

– En sanoisi, että mikään pato olisi nyt purkautumassa.

Millerin mukaan kehitys näkyy erityisesti kasvukeskuksissa, koska muuttoliike niihin on edelleen suuri. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle valmistuu paljon uusia asuntoja. Samalla asuntokaupat ovat lisääntyneet huomattavan paljon alueilla, joille on viime aikoina tehty suuria teollisuusinvestointeja.

Marginaalien erot kaventuneet entisestään

Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemän vertailun mukaan uusille asuntolainoille tarjottu keskimarginaali on laskenut vuoden alusta 1,25 prosentista heinäkuun alun 1,07 prosenttiin. Tuorein vertailu löytyy jutun lopusta.

Lainakilpailu on kiristymässä, mikä näkyy marginaalien kaventumisena ja yhdenmukaistumisena, katsoo toimitusjohtaja Seppo Rekonen Suomen Rahatiedosta.

Vertailussa uusien asuntolainojen marginaaleja ovat pudottaneet viimeksi Nordea ja OP.

– Toteutuneiden lainojen marginaalien keskiarvo on ollut jo pitkään noin 0,90 prosenttia. Tästä syystä viestimme noin yhden prosentin hintaa lehdistön vertailukyselyissä. Alennusmyynnistä ei ole kyse, vaan transparenssista ja reaalitilanteesta, Nordean Tom Miller kommentoi.

OP puolestaan kertoo haluavansa kasvaa edelleen markkinoita nopeammin.

Rekosen mukaan suurimat pankit ovat olleet maltillisimpia marginaalien kaventamisessa.

– Nyt kun pienemmät pankit ovat alentaneet marginaalejaan selvästi loppukevään ja kesän kynnyksellä, isompienkin pankkien on täytynyt reagoida, jos ne aikovat pysyä kilpailussa mukana, hän sanoo.

Uudet asunnonostajat eivät hyödy negatiivisista koroista samalla tavalla kuin lainaa takavuosina ottaneet, koska nykyisin pankkien lainaehtoihin kirjataan, että viitekorosta huolimatta lainasta maksetaan korkoa vähintään marginaali. Siksi marginaalien merkitys on korostunut.

Suosituin on nyt halvinta

Suomalaisten asuntolainat sidotaan tavallisesti vuoden euriboriin. Prime-korkoja tai pitkiä markkinakorkoja käytetään hyvin vähän. Koska euriborit ovat edelleen selvästi negatiivisia, uusien asuntolainojen korot muodostuvat käytännössä marginaalista.

Esimerkiksi asuntolainojen yleisin viitekorko eli vuoden euribor oli vertailun tekohetkellä 0,157 prosenttia pakkasella.

Vanhaa, vuoden euriboriin sidottua lainaa maksavan asuntovelallisen arki helpottui kuun vaihteessa, jos korkojakso vaihtui silloin. Vaihdos laski korkoa noin 0,10 prosenttiyksikköä.

Osan hyödystä leikkaa kuitenkin asuntolainan korkovähennyksen pienentyminen: tänä vuonna asuntolainan koroista voi vähentää verotuksessa enää 45 prosenttia.

Suomen Rahatieto kysyy kuukausittain pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun pankeilta tarjoukset 15 vuoden lainalle, jonka suuruus on 85 000 euroa. Kokonaiskorkoihin on laskettu viitekorko, marginaali, nostokulut ja laskutuslisät.

Jos alla oleva grafiikka ei näy tai aukea, katso se tästä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    2. 2

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    3. 3

      Ylipaino voi nostaa henkivakuutuksen hintaa – terveydestä valehtelu selvitysvaiheessa saattaa vaikuttaa omaisten tulevaisuuteen

    4. 4

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Tällainen olisi ex-roviolaisen visioima Helsinki–Tallinna-tunneli – ”Ei kannata tehdä vain helppoja asioita”

    7. 7

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    8. 8

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    9. 9

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    10. 10

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    4. 4

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    5. 5

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    6. 6

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    7. 7

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    10. 10

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää