Asuntolainakisa pyörii kiihtyvillä kierroksilla – katso paljonko pankit pyytävät nyt marginaalia

Julkaistu: , Päivitetty:

Danske Bank kertoo myöntäneensä viime kuukausina 30 prosenttia enemmän uusia asuntolainoja kuin alkuvuonna – ”Kova vaihde on päällä.”
Kun ostotarjous asunnosta on tehty ja hyväksytty, koittaa hetken helpotus ja riemu. Sitten kauppa pitäisi saada sinetöityä virallisesti pankin konttorissa.

Viime aikoina se ei välttämättä ole onnistunut heti.

– Kun olin tehnyt kaupat ja soitin pankkiin, ensimmäiset vapaat ajat alkoivat olla kolmen viikon päässä, kertoo kesäkuun alussa uuden kodin hankkinut helsinkiläinen asunnonostaja.

Kesän suunnitelmat ja lomamatkat alkoivat painaa jo kaupan osapuolilla päälle, ja kaupan virallisuudet uhkasivat siirtyä hamaan tulevaisuuteen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Onneksi pankkiaika kuitenkin järjestyi ikään kuin tiskin alta niin, että kaupat saatiin tehtyä.

Merkittävää kasvua

Moni muukin on joutunut vartomaan aikaa lainaneuvottelijalle tai kaupantekohetkelle. Suurimpien pankkien mukaan orastava talouskasvu ja poikkeuksellisen matala korkotaso ovat yhdessä vähitellen alkaneet kiihdyttää asuntokauppaa.

– Kova vaihde on ollut päällä touko–kesäkuun ajan, ja sama näyttäisi jatkuvan heinäkuussa, liiketoimintajohtaja Asko Mikkonen Danske Bankista sanoo.

Mikkosen mukaan Danske myönsi uusia asuntolainoja touko- ja kesäkuussa kuukausittain noin 30 prosenttia enemmän kuin alkuvuodesta. Viimevuotiseen verrattuna kasvua kertyi lähes 10 prosenttia.

– Lisäksi asiakkaiden yhteydenotot asuntolaina-asioissa ovat lisääntyneet, ja niissä näkyy vastaavasti merkittävää kasvua, Mikkonen sanoo.

Muissakin suurissa pankeissa on havaittu asiakkaiden aktivoituminen. Kaikkiaan tammi–toukokuussa Suomessa nostettiin asuntoluottoja noin kolme prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, kertoo pankkitoiminnan johtaja Jouko Pölönen OP-ryhmästä.

OP:ssä alkuvuoden nostot jäivät kuitenkin hieman viime vuotta pienemmiksi, sillä jo viime vuosi oli erittäin vahvan kasvun aikaa, Pölönen kertoo.

Painetta on kertynyt

Taantumavuosina asunnonostoratkaisuja on lykätty taloudellisen epävarmuuden vuoksi, mikä on luonut painetta asuntomarkkinoille, Pölönen uskoo.

– Positiivinen talouskehitys heijastuu kuluttajien luottamuksen kautta asuntokauppaan. Sen ansiosta uskalletaan tehdä elämän suuria investointeja. Asumisen tarpeet ovat olemassa, mutta talousnäkymät vaikuttavat siihen, milloin asuntokaupoille uskalletaan lähteä, Pölönen sanoo.

Dansken Asko Mikkonen arvioi, että sopivia asuntojakin on ollut viime aikoina myytävänä runsaasti.

Vauhti kasvanee vähitellen

Myös Nordeassa uusien asuntolainojen määrät ovat kasvaneet viime vuodesta hienoisesti, vaikka lainaa ei saa yhtään helpommin kuin aiemminkaan, toimitusjohtaja Tom Miller Nordean Kiinnitysluottopankista kertoo.

– Pientä positiivista kehitystä on ollut ilmassa kaiken aikaa.

Miller kuitenkin korostaa, että yleisen taloustilanteen kohentuminen ei saa ihmisiä suin päin säntäämään pankkiin hakemaan asuntolainaa. Sen sijaan asuntokaupan kiihtyminen on odotettavissa pikemminkin pikkuhiljaa.

– Totta kai yleinen talouskehitys vaikuttaa asuntolainojen kysyntään jonkin verran. Silti samalla asuntolainan ottaminen perustuu edelleen siihen, että on elämäntilanteita, esimerkiksi lapsen syntymiä, avioeroja ja uusia liittoja, joiden takia uusia asuntoja hankitaan. Tarve kehittyy kaiken aikaa riippumatta siitä, mikä yleinen kysyntä on, Miller sanoo.

– En sanoisi, että mikään pato olisi nyt purkautumassa.

Millerin mukaan kehitys näkyy erityisesti kasvukeskuksissa, koska muuttoliike niihin on edelleen suuri. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle valmistuu paljon uusia asuntoja. Samalla asuntokaupat ovat lisääntyneet huomattavan paljon alueilla, joille on viime aikoina tehty suuria teollisuusinvestointeja.

Marginaalien erot kaventuneet entisestään

Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemän vertailun mukaan uusille asuntolainoille tarjottu keskimarginaali on laskenut vuoden alusta 1,25 prosentista heinäkuun alun 1,07 prosenttiin. Tuorein vertailu löytyy jutun lopusta.

Lainakilpailu on kiristymässä, mikä näkyy marginaalien kaventumisena ja yhdenmukaistumisena, katsoo toimitusjohtaja Seppo Rekonen Suomen Rahatiedosta.

Vertailussa uusien asuntolainojen marginaaleja ovat pudottaneet viimeksi Nordea ja OP.

– Toteutuneiden lainojen marginaalien keskiarvo on ollut jo pitkään noin 0,90 prosenttia. Tästä syystä viestimme noin yhden prosentin hintaa lehdistön vertailukyselyissä. Alennusmyynnistä ei ole kyse, vaan transparenssista ja reaalitilanteesta, Nordean Tom Miller kommentoi.

OP puolestaan kertoo haluavansa kasvaa edelleen markkinoita nopeammin.

Rekosen mukaan suurimat pankit ovat olleet maltillisimpia marginaalien kaventamisessa.

– Nyt kun pienemmät pankit ovat alentaneet marginaalejaan selvästi loppukevään ja kesän kynnyksellä, isompienkin pankkien on täytynyt reagoida, jos ne aikovat pysyä kilpailussa mukana, hän sanoo.

Uudet asunnonostajat eivät hyödy negatiivisista koroista samalla tavalla kuin lainaa takavuosina ottaneet, koska nykyisin pankkien lainaehtoihin kirjataan, että viitekorosta huolimatta lainasta maksetaan korkoa vähintään marginaali. Siksi marginaalien merkitys on korostunut.

Suosituin on nyt halvinta

Suomalaisten asuntolainat sidotaan tavallisesti vuoden euriboriin. Prime-korkoja tai pitkiä markkinakorkoja käytetään hyvin vähän. Koska euriborit ovat edelleen selvästi negatiivisia, uusien asuntolainojen korot muodostuvat käytännössä marginaalista.

Esimerkiksi asuntolainojen yleisin viitekorko eli vuoden euribor oli vertailun tekohetkellä 0,157 prosenttia pakkasella.

Vanhaa, vuoden euriboriin sidottua lainaa maksavan asuntovelallisen arki helpottui kuun vaihteessa, jos korkojakso vaihtui silloin. Vaihdos laski korkoa noin 0,10 prosenttiyksikköä.

Osan hyödystä leikkaa kuitenkin asuntolainan korkovähennyksen pienentyminen: tänä vuonna asuntolainan koroista voi vähentää verotuksessa enää 45 prosenttia.

Suomen Rahatieto kysyy kuukausittain pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun pankeilta tarjoukset 15 vuoden lainalle, jonka suuruus on 85 000 euroa. Kokonaiskorkoihin on laskettu viitekorko, marginaali, nostokulut ja laskutuslisät.

Jos alla oleva grafiikka ei näy tai aukea, katso se tästä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    3. 3

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    4. 4

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    5. 5

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    6. 6

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    7. 7

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    8. 8

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    9. 9

      Palta: Lennonjohtoon työsulku

    10. 10

      Monetra Oulun yt-neuvottelut päätökseen, irtisanomisten määrä ei vielä selvillä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    3. 3

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    4. 4

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    5. 5

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    6. 6

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    7. 7

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    8. 8

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    9. 9

      Donald Trump peruu delegaationsa osallistumisen Maailman talousfoorumiin

    10. 10

      Palta: Lennonjohtoon työsulku

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    6. 6

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    7. 7

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      7 000 euron palkkaa nauttinut mies menetti työnsä ja turvautui pikavippeihin – kohta niskassa oli lähes 200 000 euron velka

    10. 10

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    11. Näytä lisää