Tutkijalla iso pelko: Kaivosrikkaudet valuvat nopeimmalle ja veroparatiiseihin, ”poliitikot levittelevät käsiään”

Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Janne M. Korhonen sanoo, ettei luonnonvaroja ole pakko luovuttaa yksityisille sijoittajille.

Nivalan Hituran kaatuneen kaivoksen pääomistaja oli eteläafrikkalainen.

5.7.2017 17:10

Aalto-yliopistossa Outokummun historiasta väitöskirjaa tekevä tutkija Janne M. Korhonen on närkästynyt alati kasvavasta luonnonvarojen yksityistämisbuumista.

Erityisen huolissaan hän on Rautalammilta löytyneen skandium-esiintymän kohtalosta.

Hän korostaa, ettei luonnonvaroja ole pakko luovuttaa yksityisille sijoittajille. Sen sijaan pitäisi pohtia pitkän aikavälin ratkaisua, jonka avulla esiintymä hyödyttää koko maata.

Korhonen kirjoitti aiheesta mielipidekirjoituksen keskiviikon Helsingin Sanomiin. Hänen mukaansa kenties miljardien esiintymä täytyy luovuttaa kaivosyritykselle, joka ehtii apajille ensimmäisenä.

– Jos ja kun esiintymän hyödyntämiseen tarvittava tekniikka saadaan kehitettyä, kaivos tulee tarjoamaan töitä muutamille kymmenille ihmisille, mutta varsinaiset voitot valuvat veroparatiiseihin, hän kirjoitti.

Kritiikkinsä hän kohdistaa erityisesti siihen, millaisina valtion omistamat yritykset nähdään: kankeina muinaisjäänteinä, joiden tekemät sijoituksetkin ovat huonoja.

– Ajatellaan, että valtion tekemät sijoitukset on tehottomia, mutta yksityinen raha ei tee virheitä, hän sanoo Taloussanomille.

Oppikirjaesimerkki onnistuneesta valtionyhtiöstä

Korhonen kehottaa tarkastelemaan historiaa laajemminkin. Hänen oma tutkimuskohteensa, Outokumpu historioineen, on hyvä esimerkki.

– Outokummulla oli vastaava tilanne. Sieltä löydettiin vuonna 1910 erittäin arvokas kupariesiintymä, jota yritettiin aluksi kehittää sekä valtion ja yksityisen rahan yhteisyrityksellä että täysin yksityiselle taholle vuokrattuna.

Melko nopeasti ilmeni, että yksityisen rahan intressit eroavat täysin esimerkiksi Suomen kansan ja valtion intresseistä.

Jos Outokumpu olisi yksityistetty, seuraukset olisivat Korhosen mukaan olleet erittäin ikävät.

– Esiintymä olisi ryöstöhyödynnetty ja vieläpä sillä tavalla, että se olisi tuhonnut paljon malmia. Kaivokseen olisi jäänyt paljon käyttökelvotonta malmia.

Koska sijoittajat toimivat oman etunsa näkökulmasta, tärkeintä olisi ollut se, kuinka nopeasti voitot olisi saatu kotiutettua kaivoksesta.

Hallitus yksityistää ”pelkän ideologian vuoksi”

Jos skandium-esiintymä osoittautuu todelliseksi kansallisaarteeksi, Korhosen mukaan olisi syytä selvittää, millä tavoin se hyödynnettäisiin pitkällä aikavälillä. Siihen ei kuulu yksityistäminen.

– Pitäisi alkaa vakavasti miettiä, millä tavoin sitä voisi hyödyntää valtiollisena tai puolivaltiollisena hankkeena. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Norjan tavasta hoitaa luonnonvarojaan.

Korhonen arvelee, että esiintymä päätyy kaikesta huolimatta yksityisiin käsiin.

– Uskon, että jotain sellaista tapahtuu, että jokin yksityinen taho saa valtausoikeudet, ja poliitikot levittelevät käsiään ja kertovat, että enää ei voi tehdä mitään.

Tutkija suomii hallituspuolueiden voimakasta pyrkimystä yksityistämiseen.

– Yksityistäminen tuntuu olevan vallalla oleva ideologia. Yksityistetään siksi, koska se on ideologian mukaista, eikä välttämättä pohdita sitä, onko se lopulta lainkaan järkevää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?