Näin lääkärit ja terveysyhtiöt väistävät yhä veroja – ”Lakimuutoksille olisi tarvetta” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näin lääkärit ja terveysyhtiöt väistävät yhä veroja – ”Lakimuutoksille olisi tarvetta”

Verosuunnittelua on perusteltu muun muassa sillä, että eri yhtiöiden välinen kilpailu lääkäreistä on ollut kovaa varsinkin sote-uudistuksen alla.

Julkaistu: 3.7.2017 7:32

Useat yritykset ovat viranomaisten pyristelyistä huolimatta löytäneet tapoja muuntaa lääkäreiden palkkioita kevyesti verotettaviksi osingoiksi. Verohallinnon mukaan selkeyttäville lakimuutoksille on tarvetta.

Suuret yksityiset terveysyhtiöt ovat luopuneet julkisuudessa toistuvasti kritisoiduista verosuunnittelujärjestelyistään, kävi ilmi Taloussanomien maaliskuussa tekemästä selvityksestä.

Tästä huolimatta useilla yhtiöillä on yhä käytössään palkitsemisjärjestelmiä, joilla niiden palkkalistoilla olevien osakaslääkäreiden maksamia veroja saadaan vähennettyä.

Järjestelyt perustuvat siihen, että osa lääkäreiden palkkioista maksetaan palkan sijaan osinkoina. Tällöin työnantaja säästyy sosiaaliturvamaksuilta ja työntekijä voi saada palkkion selvästi palkkatuloa kevyemmin verotettuna pääomatulona.

Ansiotuloja verotetaan korkeissa tuloluokissa yli 50 prosentin marginaaliveroasteella, kun taas pääomatulojen veroaste jää alimmillaan runsaaseen 25 prosenttiin.

Osassa yrityksistä lääkärit voivat saada monimutkaisten järjestelyjen avulla saada palkkioita vieläkin alhaisemmilla veroilla.

Lainsäätäjät ja verottaja ovat 2010-luvulla pyrkineet estämään palkkatulojen muuntamisen alhaisen verotuksen osingoiksi, mutta kissa ja hiiri -leikki yritysten kanssa jatkuu yhä.

Yritykset ovat löytäneet porsaanreikiä

Verotuksen minimoiminen vaikeutui vuonna 2010, kun työntekijän työpanokseen perustuvia osinkoja ryhdyttiin verokikkailun lopettamiseen tähtäävän lakimuutoksen vuoksi verottamaan ansiotuloina.

Siksi esimerkiksi Mehiläinen maksaa OmaPartners-tytäryhtiönsä osakaslääkäreille nykyisin palkkioita niin sanottuina työpanososinkoina, joita verotetaan yhtä kireästi kuin palkkaa.

Työpanososingotkin ovat yritysten tai työntekijöiden kannalta palkkaa ”edullisempi” tapa maksaa palkkiota, sillä niistä ei tarvitse maksaa esimerkiksi lähes 25 prosentin eläkemaksuja. Toisaalta niistä ei myöskään kerry eläkettä.

Jotkut yhtiöt taas ovat osittain onnistuneet kiertämään vuoden 2010 lakimuutoksen ja maksavat yhä lääkäreille pääomatuloina verotettavia osinkoja muiden palkkioiden ohella.

Muun muassa Pihlajalinnalla on käytössä 200 erillistä b-osakesarjaa, joista kukin on yhden äänivallattomaksi osakkaaksi otetun työntekijän omistuksessa. Työntekijä kerryttää työnsä tuloksen perusteella osinkoja henkilökohtaiselle ”tilille”, josta hän voi myöhemmin nostaa niitä.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Aarne Aktan ei halua kertoa, kuinka suuri osa osakaslääkäreistä saa osinkoja pääomatuloina verotettuina. Hän sanoo verotuksen vaihtelevan tapauskohtaisesti.

Jatkuvaa kädenvääntöä oikeudessa

Terveysyhtiöiden kekseliäitä järjestelyjä on viime vuosina puitu ahkerasti eri oikeusasteissa, ja verottaja on joutunut hiomaan linjaansa oikeuden päätösten mukaan.

Viime vuonna Helsingin hallinto-oikeus katsoi, että Attendon tytäryhtiön Terveyden Tuottajien vuosina 2010–2014 osakaslääkäreille jakamat osingot olivat palkkana verotettavia työpanososinkoja, vaikka ne oli maksettu kevyemmin verotettavana pääomatulona.

Terveyden Tuottajien mukaan osingot olivat perustuneet nimenomaan työntekijän osakkuuteen yhtiössä, mutta hallinto-oikeus katsoi osinkojen kertyneen tosiasiassa lääkäreiden henkilökohtaisen työpanoksen mukaan.

Yhtiö on valittanut asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jos se vahvistaa hallinto-oikeuden päätöksen, useiden yhtiöiden palkitsemisjärjestelmät voivat joutua vaakalaudalle.

Terveyden Tuottajien osakaslääkärit saavat nykyisin suurimmaksi osaksi ansiotulona verotettavia työpanososinkoja, mutta osa heistä saa niiden lisäksi yhä pääomatuloina verotettavia osinkoja.

Niitä ei makseta työntekijän henkilökohtaisen panoksen vaan koko yhtiön tuloksen perusteella, ja yhtiö kertoo mallin olevan verottajalla hyväksytetty.

Toimitusjohtaja Christian Preetzmannin mukaan alalla kehitetään edullisia verojärjestelyjä siksi, että yhtiöiden kilpailu lääkäreistä on etenkin sote-uudistuksen alla ollut kovaa.

Alhaiseen verotukseen aukesi uusi väylä

Vuodenvaihteessa terveysyhtiöt ja lääkärit saivat erävoiton toisessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen edenneessä tapauksessa.

Erään pienehkön lääkäriyhtiön käytössä oli samantyyppinen järjestely kuin Pihlajalinnalla, eli lääkäreille kertyi osinkoja henkilökohtaisille tileille heidän työpanoksensa mukaan.

Kun työntekijä jätti yrityksen, yritys osti tämän osakkeet takaisin hinnalla, joka vastasi henkilökohtaiselle tilille karttunutta pottia.

Hallinto-oikeuden mukaan työntekijän saamaa myyntivoittoa tuli verottaa työpanososinkona eli ansiotulona, mutta korkein hallinto-oikeus katsoi työntekijän saaneen luovutusvoittoa.

Luovutusvoittoa verotetaan alimmillaan alle 20 prosentin veroasteella, joten ero yli 50 prosentin palkkaverotukseen on merkittävä.

Verohallinnon johtava veroasiantuntija Aki Mattsson sanookin pitävänsä selvänä, että korkeimman hallinto-oikeuden päätös nostaa yritysten kiinnostusta vastaavanlaisiin järjestelyihin.

Mattsson kertoo rajanvedon työpanokseen perustuvien osinkojen verotuksessa olevan Verohallinnolle yhä vaikeaa.

– Selkeyttäville lakimuutoksille olisi tarvetta.

Hän muistuttaa, että osinkoihin perustuvia palkitsemisjärjestelmiä käyttävät muutkin ammattiryhmät kuin lääkärit.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?