Nobelisti Holmström: Väärin ymmärretty läpinäkyvyys on ongelma demokraattisissa maissa

Talousnobelisti Bengt Holmströmin mukaan olisi ihanteellista, jos ihmiset luottaisivat valitsemiinsa päättäjiin, vaikka näiden päätökset vaikuttaisivat välillä oudoilta.

Bengt Holmström (oik) osallistui presidentti Sauli Niinistön isännöimiin Kultaranta-keskusteluihin maanantaina.

12.6.2017 17:46

Talouden nobelistin Bengt Holmströmin mukaan väärin ymmärretty ja käytetty läpinäkyvyys on ongelma demokraattisissa maissa. Se lisää turhaan epäluuloja poliitikkoja kohtaan. Tiedon määrä on sosiaalisen median aikana lisääntynyt valtavasti, mutta ymmärrys ei.

– Kansa luulee, että sillä on tietoa, mutta se katsoo vain pienestä avaimenreiästä, Holmström sanoi.

Holmström ja presidentti Sauli Niinistö keskustelivat maanantaina Naantalin Kultaranta-keskustelujen päätöksenä.

– Jos sotaa ei oteta lukuun, kaikkialla käynnissä oleva demokratian kyseenalaistaminen on maailmantalouden suurin huoli, Holmström sanoi.

Holmströmin mukaan ihanne olisi, että ihmiset luottaisivat demokraattisesti valitsemiinsa päättäjiin, vaikka näiden päätökset vaikuttaisivat välillä oudoilta. Silloin äänestäjän pitäisi luottaa siihen, että päättäjällä on jokin tieto, jonka perusteella tämä toimii ja jota äänestäjälle ei ole. Nyt tällainen luottamus on katoamassa.

Kaksi valta-akselia

Presidentti Sauli Niinistö pohti keskustelussa suuria geopoliittisia kysymyksiä. Hän kiinnitti huomiota siihen, että Kiinan presidentti Xi Jinping on korostanut Euroopan tärkeyttä maalleen ja toivoo vahvaa EU:ta.

– On toimiva linkki Bryssel–Peking. Vuoden alussa odotusarvot olivat kovat Moskovan ja Washingtonin akselin vahvistumisesta, Niinistö pohti.

Niinistön mukaan tällä hetkellä poliittiset paineet estävät kuitenkin Moskovan ja Washingtonin lähentymistä. Se voi kuitenkin olla väliaikaista.

– Pistää ajattelemaan millaista olisi, jos maailmaa hallitsisi kaksi tällaista ristikkäistä linkkiä, Niinistö pohti.

Yhdysvalloissa työskentelevän Holmströmin mukaan Yhdysvalloissa on pitkä sisäänpäin vetäytymisen perinne.

– Trumpin ”America First” on oikeastaan ollut siellä aina ajatteluna ja nyt korostunut. Se mikä tässä välissä oli, oli oikeastaan poikkeustila, Holmström sanoi.

Holmströmin mukaan Donald Trumpin kova linja presidenttinä on voinut olla Euroopalle ja EU:lle tervetullutkin herätys. Holmström kyseenalaisti EU:n pyhinä pidettyjä arvoja.

– Puhutaan, että EU olisi perustettu rauhan säilyttämiseksi. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, Holmström sanoi.

Hän arveli EU:n olemassaolon syynä pikemmin olevan se, että ei haluta maanosan jäävän sivuun ja taantuvan ”joksikin Afrikaksi”.

Ekonomistit epäonnistuivat

Suomen osalta Holmström toisti vanhan huolensa, että varsinkin työmarkkinoilla tarvitaan reformeja ja joustoja. Hänen mukaansa uuden tekniikan ja robotiikan haaste on se, kuinka ”siirrytään suhteellisen hyvästä elämästä vielä parempaan”.

Holmströmin mielestä Donald Trumpin hallintoa Yhdysvalloissa on katsottu turhan synkkien lasien läpi.

– En näe niin synkkää kuvaa kuin täältä katsotaan. Tietysti on eri asia, jos hän on tehnyt rikoksia tai jotain.

Holmströmin mielestä Trumpin analyysille siitä, että Kiinan kilpailu on vienyt yhdysvaltalaisen keskiluokan työpaikkoja esimerkiksi Detroitin kaltaisella alueilla on tutkimustodisteita.

– Meille taloustieteilijöille on yllätys, kuinka globalisaatio on iskenyt silmille osaa kansaa. Tiesimme, että vaikutuksia olisi, mutta emme osanneet kuvitella niiden merkittävyyttä, nobelisti Holmström sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?