Talvista tulee yhä vetisempiä – paisuvatko talojen kosteusongelmat? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Talvista tulee yhä vetisempiä – paisuvatko talojen kosteusongelmat?

Talvien vetistyminen tuo lisäsyyn korjata talojen kosteustekniset puutteet.

Sateisuuden lisääntyminen ei ole ainoa muutos, joka rakentamisessa täytyy ottaa huomioon. Myrskytuulten on arvioitu voimistuvan etenkin merillä ja rannikkoseuduilla, mahdollisesti sisämaassakin.

2.6.2017 6:01

Kosteusongelmaisten talojen ongelmat voivat paheta entisestään, kun ilmastonmuutos muuttaa Suomen talvet yhä vetisemmiksi.

– Jos kosteusrasitus lisääntyy, nykyisissä rakenneratkaisuissa olevat virheet ja puutteet korostuvat, arvioi talonrakennustekniikan professori Jari Puttonen Aalto-yliopistosta.

Puttosen mukaan homeongelmiin liittyvät uutiset ovat antaneet syytä otaksua, että rakennusten kosteusteknisessä toteutuksessa on puutteita.

– Riskiä ei välttämättä olisi, jos kaikki rakennukset olisi toteutettu kunnolla, hän sanoo.

Rakennukset on yleensä suunniteltava ja toteutettava niin, että niiden ulkovaipat pääsevät tuulettumaan ja kuivumaan tehokkaasti. Puttosen mukaan poikkeuksen tekevät esimerkiksi paksuseinäiset massiivikivitalot. Niiden seinät imevät vähitellen kosteutta, mutta niiden on tarkoitus kuivua aina kesäisin.

Puttonen muistuttaa, että seinien lisäksi on huolehdittava myös perustusten kuivana pysymisestä. Se tarkoittaa esimerkiksi riittävää salaojittamista.

Suunnitelmallisuutta talonpitoon

Suomen Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy katsoo, että ilmastonmuutoksen vuoksi suunnitelmallisuus korostuu kiinteistönpidossa entisestään.

– Suunnitelmallinen talonpito on tärkeää, jotta tiedetään, missä kunnossa rakennus on ja mitä korjaustarpeita sillä on, Pylsy sanoo.

– Kun korjaustarvetta alkaa jo muutenkin olla ja julkisivuja remontoidaan jo muistakin syistä, on mietittävä, miltä maailma ehkäpä näyttää kymmenen, viidentoista tai kahdenkymmenen vuoden päästä ja pitäisikö jotain ottaa huomioon jo nyt.

Tuuli voi lisätä rasitusta

Sateisuuden lisääntyminen ei ole ainoa muutos, joka rakentamisessa täytyy ottaa huomioon. Myrskytuulten on arvioitu voimistuvan etenkin merillä ja rannikkoseuduilla, mahdollisesti sisämaassakin.

– Jos rakennusten tuulikuormat lisääntyvät, siitä koituu lujuusopillisia haasteita. Jos muutokset ovat merkittäviä, siitä voi aiheutua rakenteellisia vaurioita, professori Puttonen sanoo.

Esimerkiksi kantaviin runkoihin kiinnitetyt julkisivut tai pellitykset saattavat irrota myrskytuulen vuoksi aiempaa useammin. Myös kokonaistuulikuorma saattaa aiheuttaa rakennuksille suurempia muodonmuutoksia kuin nykyisin otaksutaan.

Kovat tuulet lisäävät myös kosteusrasitusta, kun ne painavat sadetta seinä- ja ikkunarakenteisiin.

Pylsy korostaa, että rakennus- ja korjaushankkeiden alusta lähtien tarvitaan avuksi taitavia suunnittelijoita. He osaavat ohjata valitsemaan sellaisia korjausratkaisuja, jotka vastaavat myös ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

– Kun suunnittelemme ja toteutamme hyvin huolellisesti ja valitsemme joka tapauksessa fiksuja rakenneratkaisuja, pystymme tekemään myös ilmastonmuutoksen vaatimaa tulevaisuuden ennakointia, Pylsy sanoo.

Suomen ilmasto muuttuu

Globaali ilmaston lämpeneminen näkyy ja tuntuu Suomessakin.

Lämpötilojen ennustetaan nousevan ja sademäärien kasvavan.

Sateet lisääntyvät etenkin talvella, ja ne tulevat entistä useammin vetenä.

Routaa on tulevaisuudessa nykyistä vähemmän, ja maa on talvellakin usein märkä.

Myrskytuulten ennustetaan voimistuvan erityisesti merialueilla ja rannikolla.

Ennusteet perustuvat lukuisiin maailmanlaajuisilla ilmastomalleilla tehtyihin laskelmiin.

Tähän mennessä eniten ovat muuttuneet alkutalven keskilämpötilat. Joulukuut ovat nykyään lähes viisi astetta lämpimämpiä kuin 1800-luvun puolivälissä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?