SAK-johtaja räväytti: palkkoja korotettiin liikaa – ”ongelman juuret Sari Sairaanhoitaja -kierroksessa” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

SAK-johtaja räväytti: palkkoja korotettiin liikaa – ”ongelman juuret Sari Sairaanhoitaja -kierroksessa”

Viime vuosien palkankorotukset olivat liian suuria, katsoo työntekijäjärjestö SAK:n pääekonomisti. Reaaliansiot ovat silti kasvaneet 2010-luvulla vain vähän.

31.5.2017 6:01

Suomen suurimman työntekijäjärjestön SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta on herättänyt huomiota blogitekstillään, jossa hän kirjoittaa 2010-luvun palkkapolitiikan epäonnistuneen.

Kaukorannan mukaan ennusteet tulevasta talouskehityksestä ovat toistuvasti menneet yläkanttiin, minkä vuoksi työntekijöiden palkkoja korotettiin vuosikymmenen alkupuoliskolla useaan otteeseen liikaa.

– Tämä johti siihen, että kilpailukyky piti korjata epämukavalla mutta välttämättömällä tavalla eli kilpailukykysopimuksella, Kaukoranta sanoo Taloussanomille.

Kuinka paljon palkat sitten ehtivät ennen kilpailukykysopimusta nousta? Tilastokeskukselta pyytämiemme lukujen perusteella ei ole ihme, jos puheet liian suurista palkankorotuksista tuntuvat osalle palkansaajista vierailta.

Vuosien 2010–2016 välillä suomalaisten säännöllisen työajan keskiansiot nousivat nimellisesti 12,5 prosenttia, mutta kuluttajahinnat nousivat lähes yhtä nopeasti.

Kun hintojen nousu otetaan huomioon, ansiot nousivat Tilastokeskuksen mukaan kuudessa vuodessa reaalisesti 3 prosenttia.

Vaikka palkankorotukset ovat SAK:n Kaukorannan mukaan olleet liian suuria, palkansaajien ostovoima on kasvanut vain vähän.

Turmeltiinko kilpailukyky vuonna 2007?

Palkkojen nousu on 2010-luvulla ollut selvästi hitaampaa kuin edellisillä vuosikymmenillä, sillä esimerkiksi vuosina 1996–2002 ansiot kasvoivat reaalisesti 9 prosenttia ja vuosina 2003–2009 peräti 15 prosenttia.

– Kilpailukykyongelman juuret ovat vuoden 2007 Sari Sairaanhoitaja -liittokierroksessa, Kaukoranta sanoo ja viittaa kokoomuksen eduskuntavaalikampanjaan, jossa puolue lupasi hoiva-alan työntekijöille reippaat palkankorotukset.

Muut alat seurasivat perässä, ja näin muun muassa entisen valtiosihteerin Raimo Sailaksen mielestä ”kilpailukyky turmeltiin suomalaisten silmien alla ennennäkemättömällä tavalla”.

Vuonna 2007 sovitut korotukset olivat Kaukorannan mukaan lopulta niin ylimitoitetut suhteessa finanssikriisivuosien toteutuneeseen talouskehitykseen, että 2010-luvun alkupuolen maltillisetkin korotukset ovat jälkikäteen katsottuna olleet liian suuria.

Pääekonomisti siteeraa blogissaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen laskelmia.

Niiden mukaan palkkojen jäädyttäminen vuoden 2010 tasolle olisi johtanut siihen, että Suomen bruttokansantuote olisi ollut viime vuonna yli 2 prosenttia suurempi ja työllisiä olisi ollut 40 000 enemmän.

Työntekijöille palkkojen jäädyttäminen olisi tarkoittanut sitä, että hintojen noustessa heidän ostovoimansa olisi laskenut.

Metalliliitto ärähti: ”Vaikeuttaa syksyn neuvotteluita”

Ajatus liian suurista palkankorotuksista perustuu siihen, että korkeiden henkilöstökustannusten vuoksi suomalaisyritykset eivät pysty myymään tuotteitaan riittävän halvalla ja häviävät näin kansainvälisessä kilpailussa.

Toisaalta Suomen orastava talouskasvu on viime vuodet nojannut lähes yksinomaan yksityiseen kulutukseen, mitä palkankorotukset ovat tukeneet.

Ilkka Kaukorannan mielestä kilpailukykyongelma pääsi joka tapauksessa kasvamaan niin suureksi, että sen korjaaminen kilpailukykysopimuksella oli väistämätöntä.

Hän on saanut blogikirjoituksestaan sekä kiitosta että kritiikkiä – myös omiltaan.

Metalliliiton liittosihteeri Turja Lehtonen tviittasi pitävänsä pääekonomistin ulostuloa ”huonosti harkittuna” ja syksyn palkkaneuvotteluita vaikeuttavana.

Työnantajaliitto Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen puolestaan kiitteli kirjoitusta ja totesi sen antavan ”evästystä tes-pöytiin”.

Kaukoranta painottaa, ettei ota kantaa tuleviin neuvotteluihin vaan kuvaa kehitystä, joka johti korjausliikkeen tekemiseen.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset alkavat jo näkyä, sillä Tilastokeskuksen mukaan reaaliansiot laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,7 prosenttia viime vuodesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?