– Voi voi – voivoivoivoi. Työttömyysaste nousi 10,2 prosenttiin, tviittasi Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju Tilastokeskuksen keskiviikkona julkistamista huhtikuun luvuista.
Ekonomistien orastava some-paniikki Suomen viime aikoina juhlitun kasvukäänteen ennenaikaisesta taittumisesta laantui kuitenkin nopeasti.
Muun muassa Hypon Juhana Brotherus huomautti, että työttömien määrän lisäksi myös työllisten määrä kasvoi.
Brotherus tulkitsi lukujen kertovan nousukauden alkamisesta siksi, että niin sanotut piilotyöttömät palaavat joukolla markkinoille – osa heistä töihin ja osa työnhakijoiksi.
– Katse yhden luvun taakse ja taustalle! Brotherus ohjeisti, ja kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) komppasi toteamalla kokonaiskuvan olevan työttömyysasteen noususta huolimatta ”myönteinen”.
Brotheruksen peräänkuuluttama katsaus yhden luvun taakse osoittaa, että työllisyyden sinällään huojentavan nousun takaa löytyy osin huolestuttava kehityssuunta.
Nuoret naiset joukolla osa-aikatöihin
Työllisiä 15–64-vuotiaita suomalaisia oli huhtikuussa noin 16 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta mitä nämä uudet työpaikat ovat?
Tilastokeskuksen luvuista käy ilmi, että työllisyyden kasvun selittää yksinomaan osa-aikatyön kasvu.
Osa-aikaista työtä tekevien määrä kasvoi 42 000:lla, joten kokoaikaisten työpaikkojen määrä itse asiassa laski vuodentakaisesta.
Huomattavaa on se, että osa-aikatyötä tekevien miesten määrä säilyi lähes ennallaan. Tilastohypyn selittää siis nimenomaan naisten siirtyminen osa-aikatöihin.
Työtä tekevistä naisista jo lähes joka neljäs oli huhtikuussa osa-aikatöissä, kun miehistä osa-aikaisesti työskenteli edelleen noin joka kymmenes.
Tilastokeskukselta pyytämistämme tarkemmista tilastoista käy ilmi, että erityisen paljon – peräti 50 prosenttia – osa-aikatyö yleistyi 25–34-vuotiaiden naisten keskuudessa: kun vuosi sitten heitä oli osa-aikatöissä 41 000, nyt luku oli 60 000.
Toisin sanoen koko Suomen työllisyysasteen nousun voi selittää sillä, että nuoret naiset menevät sankoin joukoin osa-aikaisiin hommiin.
Joka toinen haluaisi enemmän töitä
Osa-aikatöiden yleistyminen on jatkunut koko 2000-luvun ajan.
Tämän vuoden alussa Suomessa oli saman verran kokoaikatyötä tekeviä kuin vuonna 2003, mutta osa-aikaisten määrä oli kasvanut 30 prosenttia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteesta.
Osa-aikatöissä ei lähtökohtaisesti ole mitään vikaa, sillä ne voivat olla esimerkiksi pienten lasten vanhemmille tapa yhdistää työ- ja perhe-elämä.
Muissa Pohjoismaissa naisten osa-aikainen työskentely on jo pitkään ollut selvästi yleisempää kuin Suomessa.
Kaikki eivät silti työskentele osa-aikaisesti omasta tahdostaan. Aktian pääekonomisti Heidi Schauman huomautti maaliskuussa, että etenkin naisten ei-vapaaehtoinen osa-aikaisuus on noussut Tilastokeskuksen tilastoissa ”ennätystasoille”.
Kattojärjestö SAK:n työolobarometrin mukaan puolet sen jäsenistön osa-aikaisista työntekijöistä haluaisi tehdä enemmän töitä.
Työntekijäliitto PAM puolestaan kertoo joka kymmenennen kaupan alan osa-aikaisen tarvitsevan palkkansa päälle sosiaalitukia.
Kokopäivätöitä kaipaa myös julkinen talous
Myös päättäjien sopii toivoa, että nykyinen kehitys kääntyisi ja Suomeen saataisiin ennen kaikkea kokoaikaisia töitä.
Työllisyysaste oli huhtikuussa 68,6 prosenttia, joten hallitus on yhä kaukana 72 prosentin tavoitteestaan.
Jos tämä hyvin kunnianhimoinen saavutettaisiin osa-aikatöiden avulla, sen vaikutukset julkiselle taloudelle jäisivät toivottua pienemmiksi – osa-aikatöistä kun saa keskimäärin vähemmän palkkaa ja maksetaan vähemmän veroja kuin kokoaikatöistä.
