Tutkija murskaa sitkeän myytin Suomesta – ”Lakkoja voisi olla enemmänkin” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tutkija murskaa sitkeän myytin Suomesta – ”Lakkoja voisi olla enemmänkin”

Kuvituskuva
Julkaistu: 10.4.2017 12:20

1970-luvulla Suomessa menetettiin vuosittain yli miljoona työpäivää. 2000-luvulla määrä on pudonnut radikaalisti.

Suomessa elää sitkeänä käsitys siitä, että maassamme lakkoillaan paljon ja että lakot vaikuttavat suuresti maan talouteen.

– Käsitys on niin vahva, että sanoo melkein mitä tahansa, vahvistaa sitä, toteaa palkansaajajärjestö SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm Taloussanomille.

Todellisuudessa suomalaiset ovat lakkoherkkyydessään teollistuneiden OECD–maiden keskikastia. Vuosina 2000–2015 työtaisteluita oli keskimäärin 128 vuodessa.

Näihin lasketaan mukaan myös Suomelle tyypilliset niin sanotut surulakot, eli esimerkiksi suurten irtisanomisuutisten jälkeen tehdyt ulosmarssit. Marsseihin osallistuu vain pieni määrä ihmisiä ja ne kestävät vain lyhyen ajan.

Bergholm on kirjoittanut suomalaisten työtaisteluherkkyydestä luvun Työelämän myytit ja todellisuus -kirjaan, jonka on toimittanut Pasi Pyöriä.

Miljoona työpäivää

Bergholmin mukaan työtaisteluiden määrän tuijottamisen sijaan olisikin tärkeämpää seurata menetettyjen työpäivien määrää. Tilastokeskuksen työtaistelutilastojen mukaan 1970-luvulla työtaisteluissa menetettiin vuosittain keskimäärin yli miljoona työpäivää, kun 2000-luvulla menetettyjen työpäivien määrä oli tippunut alle 150 000:een.

– Lakkoja voisi olla enemmänkin, eikä maailma kaatuisi, Bergholm sanoo.

Hänen mielestään työnantajapuoli EK on ollut hyvin taitava viestiessään lakkojen lukumääristä. Suomea on verrattu usein Ruotsiin ja Norjaan, jossa vuosina 2000–2015 lakkoja on ollut vuosittain keskimäärin alle kymmenen.

Menetetyissä työpäivissä laskettuna Suomi ja Norja ovat kuitenkin lähes samoissa luvuissa, keskimäärin noin 130 000 päivässä vuodessa.

Toisaalta monissa asioissa työmarkkinoiden mallimaana pidetty Tanska on Bergholmin mukaan usein unohdettu vertailusta, vaikka siellä lakkoja on ollut vuosittain moninkertaisesti Suomeen nähden, peräti keskimäärin 542 kappaletta vuodessa.

Suomi keskikastia

Tuhatta palkansaajaa kohden työtaisteluissa menetetyillä työpäivillä laskettuna Suomi on Institut der Deutschen Wirtschaftin mukaan OECD-maiden keskikastia ja edellä ovat esimerkiksi Tanska, Ranska, Kanada ja Norja.

– Laskelmieni mukaan työtaisteluilla ei ole juuri mitään [taloudellista] merkitystä koko teollistuneessa maailmassa, Bergholm toteaa.

Intohimoja asia kuitenkin aiheuttaa, sillä kun Bergholm kommentoi asiaa esimerkiksi Facebookissa, saa se ihmisiä raivon partaalle. Bergholmin mukaan tämä johtuu ihmisten vahvasta väärästä käsityksestä siitä, että Suomessa lakkoiltaisiin erityisen runsaasti.

– Jos kerran kymmenessä vuodessa ovat satamat lakossa, ei se tarkoita sitä, että satamissa lakkoiltaisiin joka päivä koko ajan, Bergholm kuvailee.

Muita Gaudeamuksen julkaisemassa Työelämän myytit ja todellisuus -kirjassa käsiteltäviä myyttejä ovat esimerkiksi epätyypilliset työsuhteet, työhön sitoutuminen ja sukupuolten tasa-arvo työelämässä.

Tuoreimmat osastosta