Työttömien tukiin aiotaan muutoksia – jos et osoita aktiivisuutta, rahasta leikataan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Työttömien tukiin aiotaan muutoksia – jos et osoita aktiivisuutta, rahasta leikataan

Ihmiset jonottivat elintarvikkeita Helsingin Myllypurossa 2. maaliskuuta 2017.

Julkaistu: 5.4.2017 18:28

Ministeriön työryhmän lähiviikkoina valmistuva ehdotus niin sanotusta aktiivimallista voi sekä nostaa että laskea työttömyystukia.

Työttömyystukien ehtoja kiristetään näillä näkymin jälleen viimeistään ensi vuoden alussa, jos niin sanottua aktiivimallia valmistelevan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän lähiviikkoina valmistuva ehdotus menee läpi.

Työryhmää vetävä ministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Maisonlahti kertoo, että työttömyystukien muutosta on valmisteltu hyvin suurilta osin sellaisena kuin valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama kolmikantainen työryhmä lokakuussa ehdotti.

Se tarkoittaa sitä, että kuukausittaista työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia kaikilta sekä ansiosidonnaisen että pelkän työmarkkinatuen varassa eläviltä työttömiltä, jotka eivät osoita aktiivisuuttaan kolmen kuukauden välein.

Keskimääräiseen noin 1 500 euron ansiosidonnaiseen leikkaus tekee 70 euron loven. Vajaan 700 euron työmarkkinatukea se rokottaa noin 30 euron verran.

Käytännössä vähennys toteutetaan lisäämällä jokaiselle kuukaudelle yksi niin sanottu omavastuupäivä.

Pelkkiä leikkauksia aktiivimalli ei tuo mukanaan: työttömyyden alun nykyisiä omavastuupäiviä vähennetään kahdella, mikä tarkoittaa sitä, että kaikkien työttömäksi jäävien etuus tulee olemaan ensimmäisen kolmen kuukauden aikana 3,5 prosenttia nykyistä korkeampi.

Sipilä: Aktiivimalli ei ole leikkaus

Työtön välttyy tukiensa pienenemiseltä, jos hän tekee kolmen kuukauden aikana yhden vähintään 18-tuntisen työviikon. Tunnit voi jakaa enintään neljän viikon ajalle.

Aktiivisuuden osoitukseksi kelpaa myös se, jos työtön on kolmen kuukauden tarkastelujaksolla ollut vähintään viisi päivää niin sanotuissa työllistymistä edistävissä palveluissa, eli esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa.

Hetemäen työryhmä arvioi syksyllä, että uudistus ei olisi säästö, sillä tukien nosto työttömyysjaksojen alussa maksaisi karkeasti yhtä paljon kuin leikkausten arvioidaan pienentävän menoja.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) painotti lokakuussa, että kyseessä ei ole kilpailukykysopimuksen vastainen ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus, sillä työtön voi välttää tuen pienenemisen omalla toiminnallaan.

Suurin työntekijäjärjestö SAK oli tulkinnasta eri mieltä ja jättäytyi siksi kokonaan ulos sosiaali- ja terveysministeriön Maisonlahden johtamasta jatkovalmistelusta.

Niinpä työttömyysturvan uudistusta on historiallisesti tarkasteltuna hyvin poikkeuksellisesti valmisteltu ryhmässä, jossa työntekijäpuolta ovat edustaneet vain STTK ja Akava.

Tarvitseeko hallitus järjestöjen tukea?

Vaikka STTK ja Akava ovat lähtökohtaisesti näyttäneet vihreää valoa aktiivimallille, vielä ei ole sanottua, että tukea riittää loppuun asti.

Aktiivimallin pääkohdat ovat selvillä, mutta STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa, että järjestö tarkastelee aktiivimallia osana useiden lakimuutosten kokonaisuutta.

STTK on muiden palkansaajajärjestöjen tavoin ilmaissut pettymyksensä esimerkiksi siihen, että kuun taitteessa työnsä lopettanut opetus- ja kulttuuriministeriön kolmikantatyöryhmä ei päässyt yksimielisyyteen keinoista, joilla helpotettaisiin työttömien opiskelemista.

Palola ei halua lähteä spekuloimaan sillä, johtaisiko STTK:n tai Akavan tuen poisveto aktiivimallin kuoppaamiseen.

Hallitus voi toki halutessaan esittää eduskunnalle työttömyysturvaa koskevaan lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia järjestöjen näkemyksistä välittämättä.

Valmisteltu aktiivimalli koskee ansiosidonnaista saavien lisäksi pelkkää perusturvaa saavia työttömiä, eikä perusturvaan tehtävistä muutoksista päättäminen varsinaisesti kuulu työmarkkinajärjestöille vaan poliitikoille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?