Valuvatko verorahat soten takia pois Suomesta? Selvitimme, miten 3 terveysjättiä maksaa veroja

Mehiläistä, Attendoa ja Terveystaloa on arvosteltu ”verokikkailusta”. Selvitimme, miten kolme suurta terveysalan yhtiötä maksaa veroja Suomeen.

23.3.2017 6:03

Yksi sote-uudistukseen julkisuudessa liitetyistä peloista on, että ulkomaisessa omistuksessa olevat suuryritykset siirtävät verorahoista takomansa voitot ulkomaille verottajan ulottumattomiin.

Etenkin Mehiläistä, Terveystaloa ja Attendoa arvosteltiin 2010-luvun alkuvuosina siitä, etteivät ne maksaneet voitoistaan miltei lainkaan yhteisöveroja Suomeen.

Kaikki kolme yhtiötä ovat kiistäneet harjoittavansa ”verokikkailua”, mutta vuosia jatkuneen keskustelun jättämä leima ei ole täysin haalistunut.

Hallitus aikoo sote-uudistuksen yhteydessä velvoittaa yhtiöt julkistamaan Suomeen maksamiensa verojen määrän.

Taloussanomat selvitti tilinpäätösten ja yhtiöiden antamien tietojen perusteella etukäteen, millaisia veronmaksajia kolme ulkomaalaisomistuksessa olevaa terveysjättiä ovat.

Yhtiöiden maksamien verojen määrissä on suuria eroja, mutta yhteistä on se, että yksikään kolmesta suuresta ei käytä osakaslainoja tai konserniavustuksia niin sanottuun aggressiiviseen verosuunnitteluun.

Mehiläinen luopui osakaslainoista: ”Saimme pahasti nenillemme”

Vuosikymmenen taitteessa Mehiläistä ryöpytettiin julkisuudessa urakalla, koska yhtiön tulkittiin pienentävän Suomessa verotettavaa tulostaan osakaslainoilla.

Mehiläinen maksoi suuria korkokuluja ruotsalaiselle omistajalleen Ambealle, joka puolestaan maksoi korkoja omille rahoittajilleen. Ambean omistivat jo silloin kahden suuren pääomasijoittajan eli Tritonin ja KKR:n hallinnoimat rahastot.

Nykyisin Mehiläinen maksaa veroja varsin normaalisti: vuoden 2015 reilun 22 miljoonan euron voitoista yhteisöveroa meni lähes 4 miljoonaa.

– Saimme aikoinaan niin pahasti nenillemme, että olemme nykyisin hyvin tarkkoja verotukseen liittyvissä järjestelyissä, talous- ja rahoitusjohtaja Herkko Soininen kertoo.

Osakaslainoista on luovuttu, ja suurin osa Mehiläisen rahoituksesta tulee suomalaisilta liikepankeilta.

Mehiläinen ja verottaja kiistelevät yhä vuosien 2006–2012 korkokuluista, mutta yhtiön omistus- ja lainajärjestelyjä ei ole koskaan tuomittu laittomiksi. Soinisen mukaan järjestelyjä purettiin julkisen keskustelun ja paineen vuoksi.

Huomiota herättää se, että vuoden 2015 lopussa Mehiläisellä 270 miljoonan euron velkoja vastaan vain 3 miljoonaa euroa omaa pääomaa. Poikkeuksellisen suuri velkasuhde ei liity verosuunnitteluun, Soininen sanoo.

– Kyse on yhtiörakenteen muutokseen liittyvästä monimutkaisesta kirjanpidosta. Viime vuonna omistajat laittoivat yhtiöön lisää pääomaa, eikä velkaantumisaste ole enää yhtä hurja.

Terveystalon verot yhä vähäisiä – yhtiö selittää aiempien vuosien tappioilla

Ruotsalaisen EQT VI -rahaston omistaman Terveystalon maksamat yhteisöverot ovat 2010-luvulla jääneet pieniksi. Toimitusjohtaja Yrjö Närhisen mukaan syy on se, että yhtiö teki edellisen vuosikymmenen puolella reippaasti miinusmerkkistä tulosta.

– Terveystalo on tehnyt vasta viime vuosina voittoa, mutta maksetun yhteisöveron määrää on pienentänyt aiempien vuosien verotuksessa vahvistetut tappiot, jotka ovat verovähennyskelpoisia.

Vuonna 2015 Terveystalo teki 20 miljoonan euron liikevoitot, mutta vauhdilla laajentuneen konsernin tulosta painoivat sitäkin suuremmat korkokulut. Suurin osa 500 miljoonan euron veloista on pankkilainoja, tilinpäätöksessä kerrotaan.

Vuosikymmenen alkuvuosina myös Terveystaloa arvosteltiin verojen välttelystä, koska Suomen-konserni oli saanut osakaslainaa silloiselta omistajaltaan, brittiläiseltä pääomasijoittajalta Bridgepointilta.

Toimitusjohtaja Närhisen mukaan arvostelu on ollut aiheetonta:

– Osakaslainan korkoja ei Bridgepointin omistuksen aikana maksettu, vaan ne kerrytettiin yhtiön pääomaan. Terveystalo ei ole koskaan maksanut ulkomaille korkoja, osinkoja tai konserniavustuksia, vaikka sellaiseen on monesti virheellisesti viitattu.

Verotettavaa tulosta korkokulut pienentävät silloinkin, jos ne kerrytetään omaan pääomaan. Terveystalollakaan osakaslainaa ei enää ole.

Attendo on soten verokuningas

Vuonna 2013 kansalaisjärjestö Finnwatch syytti Attendoa ja sen silloista pääomistajaa IK Investment Partnersia aggressiivisesta verosuunnittelusta Ruotsissa ja Suomessa.

IK vastasi Helsingin Sanomissa arvosteluun toteamalla Attendon luopuneen osakaslainoista yhteiskunnallisen keskustelun vuoksi jo aiemmin, vaikka Ruotsin oikeuslaitos oli vahvistanut lainojen olevan lainmukaisia.

Tätä nykyä Attendo maksaa Suomessa enemmän yhteisöveroja kuin yksikään muu alan yritys: sote-jätti arvioi vuoden 2016 veropottinsa nousevan lähes 10 miljoonaan euroon.

Summalla olisi edellisenä vuonna kohonnut maan 50 suurimman veronmaksajan joukkoon.

Muista suurista poiketen Attendolla on yhä merkittäviä konsernilainoja ulkomailta. Suomen Attendo saa rahoituksensa Ruotsissa sijaitsevalta emoyhtiöltä, ja vuonna 2015 se maksoi lainoista Ruotsiin 11 miljoonan korkokulut.

Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja kertoo kaikissa Pohjoismaissa toimivan Attendon keskittäneen rahoituksensa hankinnan Ruotsiin, koska se saa konsernina lainaa edullisemmin.

Korkeaojan mukaan Suomen-yhtiön saaman konsernilainan korko on yhtenevä konsernin liikepankeilta ottaman lainan kanssa, ”joten minkäänlaista verosuunnittelua ei tapahdu”.

– Vuonna 2016 konserni pystyi pörssiin listautumisen ansiosta maksamaan lainoja pois ja korkokulut Ruotsiin olivat vain 2,3 miljoonaa euroa. Siksi myös yhteisöverojen määrä kasvoi.

Sdp haluaa ”verovälttelyn” kuriin

Oppositiopuolue Sdp on kritisoinut hallitusta siitä, ettei sen sote-malli ”puutu millään tavoin verovälttelyyn”. Sdp ei ole nimennyt yhtäkään yritystä, jonka se arvioisi syyllistyvän nykyisin verovälttelyyn.

Sen sijaan puolue viittaa muun muassa Ruotsin kokemuksiin: maan verohallinto arvioi, että sote-yrityksistä virtasi ulos noin puoli miljardia euroa verosuunnittelun vuoksi vuonna 2014.

Tässä artikkelissa tarkastellut osakaslainat eivät ole ainoa tapa harjoittaa verosuunnittelua, ja Sdp:n mukaan pelkkien Suomen-tilinpäätösten perusteella ei voikaan arvioida ulkomaisessa omistuksessa olevien sote-yhtiöiden veronmaksua.

Sen vuoksi puolue muun muassa velvoittaisi yritykset julkistamaan maakohtaiset veroraportit. Suurista yrityksistä ainakin Attendo aikoo aloittaa maakohtaisen raportoinnin jo tänä vuonna.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?