Kiinteistöveron uudistus etenee –Kiinteistöliitto haluaa nollaprosenttia ”purkukuntoisille asunnoille” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kiinteistöveron pelätään nousevan taas – ”Voi olla aidosti vaikeaa”

Julkaistu: 15.3.2017 17:16

Kiinteistövero on muuttumassa. Kiinteistöliitossa pelätään, että vero nousee kohtuuttoman paljon etenkin haja-asutusalueilla, missä vanhat omakotitalot eivät mene kaupaksi.

Kiinteistöveron uudistus etenee lakihankkeena, ja uuden mallin pitäisi tulla voimaan 2020. Uudessa mallissa maapohjien ja rakennusten todelliset kauppahinnat otetaan nykyistä paremmin huomioon verotusarvossa.

Valtiovarainministeriö (VM) asetti joulukuussa työryhmän hankkeen uudistusta varten, ja se etenee valmistelutyössä ja keskustelutilaisuuksina keväällä.

Vero määräytyy uudistuksen jälkeen hintavyöhykkeittäin, ja asunnon tai kiinteistön arvo pohjaa markkinahintoihin. Nykyään verotusarvon taso on 75 prosenttia alueen käyvästä hintatasosta.

Kiinteistöliitossa verouudistukseen suhtaudutaan varauksella, ja lainvalmisteluun toivotaan läpinäkyvyyttä. Liitto ei ole mukana hankeryhmässä.

– Pitäisi saada laajasti ymmärretyksi, mistä uudistuksessa on kyse, ja saada laajaa keskustelua aiheesta. Nyt valmistelua tehdään vähän kuin kabinetissa, jossa on verohallinto, kunnat, Maanmittauslaitos ja VM, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

– Kiire on jo kova, ja valmistelua tehdään vähin äänin, vaikka isoja muutoksia on tulossa. Tässä on nähty lainvalmistelua ja säädöksiä, joille tulee heti perään korjaussarjoja.

Vyöhykkeistä epäreiluja tilanteita?

VM:n mukaan muutos on lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan veroneutraali. Uudistuksen tavoitteena on ottaa huomioon asuinalueiden hintojen eriytyminen. Kiinteistöliitto pitää tavoitetta sinänsä hyvänä, mutta pelkää, että lopputuloksena on verotusarvojen nousu ja isojakin verotusarvojen muutoksia.

– Jos kiinteistömme olisivat naapureina, hinnaltaan samanlaisia, ja jostain syystä toisen verotusarvo huomattavasti kalliimpi vyöhykkeen johdosta, tilanne voi olla ongelmallinen. En tiedä kuinka suuri, mutta sitä pitäisi selvittää, Kero sanoo.

– Leskelle, joka asuu numeroa liian isossa omakotitalossa, nousu voi olla iso suhteessa maksukykyyn, Kero sanoo. Ikääntyvää väestöä on paljon, ja heillä voi olla aidosti vaikeaa verolappujensa kanssa. On helppoa heittää, että ”myy sitten talonsa”, mutta kun on paikkoja jossa kauppa ei käy, Kero huomauttaa.

Liiton mielestä kiinteistöverojen pitää jatkossa joustaa myös riittävästi alaspäin. Nykyisin verolla on alaraja, mutta sekin voi Keron mukaan olla liikaa tilanteessa, jossa kiinteistön tai asunnon arvo on nolla tai jopa miinuksella purkukustannusten takia.

Kiinteistöverolla on Keron mukaan vankka asema, koska se on veronkannon näkökulmasta vakaa eikä lähde karkuun ulkomaille. Mutta sen varaan ei pidä liikaa tuudittautua, koska osa verotettavasta kiinteistökannasta on tosiasiassa purkukunnossa.

Kiinteistöveron suosio oli odotetusti erityisen surkea kuntavaalikyselyssä, jonka Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto teettivät. Vain kolme prosenttia kuntalaisista halusi rahoittaa kuntia kiinteistöveroilla.

Vastaajia oli vajaat 4 000, ja he olivat lähes kaikki asunto-osakeyhtiöiden tai omakotitalojen asukkaita.

– Se on erittäin epäsuosittu vero.

Kiinteistöveron ylärajat nousivat tänä vuonna, mikä kiristi kiinteistöveroa lukuisissa kunnissa. Kiinteistöveroon tuli 50 miljoonan euron lisäkorotus edellisen hallituksen korotuksen lisäksi.

Kiinteistöveron määräävät kunnat, mutta laki antaa sille haarukan. Vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti on vähintään 0,41 ja enintään 0,90 prosenttia rakennuksen arvosta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?