5 kysymystä ja vastausta asumistuesta – näistä syistä se halutaan kuriin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

5 kysymystä ja vastausta asumistuesta – näistä syistä se halutaan kuriin

Kokosimme 5 kysymystä ja 5 vastausta siitä, miten ja miksi asumistukia halutaan muuttaa.

2.3.2017 6:01

Vauhdilla nousseet asumistuen menot halutaan nyt kuriin.

Viikonloppuna tukien rajoittamista ehdotti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, ja pian oman ehdotuksensa niiden höyläämisestä antanee valtiovarainministeriön työryhmä.

Taloussanomat käy läpi, miksi asumistukia halutaan muuttaa ja miten kaavaillut muutokset vaikuttaisivat tuensaajiin.

1. Kuinka paljon valtio maksaa asumistukia?

Kun vuonna 2014 Kela maksoi asumistukia 1,5 miljardin edestä, viime vuonna summa oli jo 1,9 miljardia euroa.

Asumistuen piirissä oli noin puoli miljoonaa suomalaista. Vuokralla asuvista suomalaisista tukea sai 60 prosenttia.

Suurin erä ovat yleiset asumistuet, joita maksettiin runsas miljardi. Loppuosa menoista koostuu eläkkeensaajien asumistuista ja opiskelijoiden asumislisistä.

Ennen kaikkea yleisen asumistuen menot ovat viime vuosina kohonneet. Vielä vuonna 2014 niitä maksettiin 740 miljoonaa, joten kahdessa vuodessa kasvua kertyi 40 prosenttia.

2. Miksi menot ovat kasvaneet?

Yleistä asumistukea maksetaan pienituloisille, joten tukimenoja on tällä vuosikymmenellä paisuttanut työttömyyden kasvu. Menot ovat nousseet käytännössä tasatahtia työttömien määrän kanssa, huomauttaa Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen.

Toinen selittävä tekijä on vuonna 2015 voimaan tullut asumistuen laaja uudistus, jonka tarkoituksena oli yksinkertaistaa järjestelmää menoja kasvattamatta.

Tavoitteesta lipsuttiin reippaasti: Kelan Elina Aaltio arvioi syksyllä, että asumistuen muutokset kasvattivat kuluja peräti viidenneksen.

Tukien taso nousi, koska uudistuksessa laskettiin tuensaajien omavastuuosuutta ja nostettiin tukien enimmäismäärää.

Lisäksi käyttöön otettiin 300 euron suojaosa, mikä tarkoittaa sitä, että ansiotulot 300 euroon saakka eivät vaikuta tuen suuruuteen.

3. Nostavatko asumistuet vuokratasoa?

Yksi usein toistetuista väitteistä on, että veronmaksajien kustantamat asumistuet valuvat suoraan vuokranantajien taskuun – vuokranantajat voivat ylläpitää jatkuvasti nousevaa vuokratasoa siksi, että valtio epäsuorasti maksaa suuren osan vuokrista.

Esimerkiksi VATTin tutkija Tuukka Saarimaa on sitä mieltä, että asumistukien yhteyttä vuokratasoon liioitellaan julkisuudessa.

Saarimaa viittaa Kelan koostamaan kuvioon, jonka mukaan keskimääräisen asumistuen kasvusta huolimatta asumismenojen kasvu on viime vuosina hidastunut.

Viime viikkoina asumistukiin ehdotettujen muutosten ensisijainen tarkoitus ei olekaan ollut vuokrien lasku, vaan tukimenojen karsiminen ja niin sanottujen kannustinloukkujen purkaminen.

4. Miten ehdotetut muutokset vaikuttaisivat tuensaajiin?

Asuntoasioista vastaava ministeri Tiilikainen nosti viikonloppuna esiin ”neliövuokraleikkurin”, joka rajoittaisi tuen enimmäismäärän eri alueilla 12–20 euroon neliöltä ja pienentäisi näin tukia.

Tiilikaisen ilmoille heittämä koepallo olisi osittainen paluu aikaan ennen vuotta 2015.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on puolestaan syksystä lähtien pitänyt esillä ehdotustaan siitä, että asumistuen tasoa pitäisi laskea mutta tulojen pienentävää vaikutusta tukeen keventää. Tämä kannustaisi EK:n mukaan hakeutumaan töihin.

Samansuuntaisia ehdotuksia on odotettavissa valtiovarainministeriön työryhmältä, joka on syksystä lähtien pohtinut keinoja kannustinloukkujen purkamiseen. Työryhmä julkistaa mietintönsä loppuviikosta.

5. Mitä ongelmia ehdotuksissa on?

Sekä Tiilikaisen että EK:n ehdotusten keskeinen ajatus on asumistuen leikkaaminen. Kelan ja VATTin tutkijat pelkäävät, että se ei välttämättä johda vuokrien laskuun tai julkisten menojen merkittävään pienenemiseen.

Suuri osa asumistuen saajista saa myös toimeentulotukea, joten asumistukien leikkaaminen kasvattaisi toimeentulotukea saavien määrää ja tukien suuruutta.

Tiilikaisen ehdottamat neliökohtaiset enimmäistuet lisäksi ohjaisivat ihmisiä suurempiin asuntoihin, joissa vuokra neliötä kohden on pienempi.

Yksinkertaista ratkaisua vuokrien laskuun ja verorahojen säästämiseen ei ole. Esimerkiksi Kelan pääjohtajan Elli Aaltosen mukaan asumistukijärjestelmä vaatisi ”perusteellista uudistamista”.

Tähänastiset ehdotukset ovat tarjonneet vain pientä viilausta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?