Kommentti: EK mullisti Suomen – ja antoi ”syötön Sdp:n lapaan”

Julkaistu:

Vuosikymmenten mittainen ajanjakso päättyi päättyvällä viikolla, mutta ampuivatko työnantajat itseään jalkaan, kysyy Teemu Muhonen kommentissaan.
Muutama vuosi sitten kolumnisti Kalle Isokallio esitteli oman ratkaisuehdotuksensa työmarkkinasolmun avaamiseksi:

– Jos minä olisin Elinkeinoelämän keskusliitto, lakkauttaisin itseni, Isokallio hahmotteli Ylen Jälkiviisaat-ohjelmassa.

Vinha logiikka oli tietysti se, että ilman EK:ta työntekijäpuolen kattojärjestöille ei jäisi vastapuolta, jonka kanssa riidellä ja sopia.

Vielä silloin harva uskoi, että jo helmikuussa 2017 aamu-tv-heitosta tulisi pitkälti totta: tämän viikon keskiviikkona EK kertoi irtisanovansa 22 keskusjärjestösopimusta, jotka se on edellisten vuosikymmenen aikana tehnyt SAK:n, STTK:n ja Akavan kanssa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Eräs työmarkkinapolitiikkaa pitkään läheltä seurannut henkilö kuvaa EK:n päätöstä niin valtavaksi, että sitä on vaikea edes käsittää. Hänen mukaansa EK:n edustamien yritysten pyrkimys päästä sopimuskahleista irti saattaa kuitenkin kääntyä itseään vastaan:

– Tämä on syöttö suoraan Sdp:n lapaan.

Tämän näkemyksen ymmärtämiseksi on tarkasteltava, mitä EK oikeastaan menneellä viikolla teki – ja miksi ei tehnyt sitä jo kauan sitten.

Sipilä laittoi ay-liikkeen polvilleen, ja työnantajat haistoivat hetkensä

Kun Juha Sipilän (kesk) hallitus ilmoitti keväällä 2015 tavoitteekseen luoda uuden ”yhteiskuntasopimuksen”, monet ihmettelivät, mikä ihme se vanha yhteiskuntasopimus sitten on.

Yhdellä lauseella sitä voisi kuvata näin: koko sotien jälkeisen ajan merkittävä osa suomalaisesta työ- ja sosiaalipolitiikasta on hoidettu edustukselliseen demokratiaan pohjautuvan päätöksenteon sijasta niin, että työnantajien ja työntekijöiden edustajat ovat keskitetysti tehneet kauaskantoisia sopimuksia.

Ensimmäinen suuri murtumisen merkki nähtiin syksyllä 2014 sovitussa eläkeuudistuksessa, kun uudistuksen päälinjat määritti yllättäen järjestöjen sijaan valtio.

Seuraavana vuonna valtaan noussut Sipilän hallitus ilmaisi järjestöjen järkytykseksi jo ohjelmassaan melko selvästi, että muutoksia tehdään tulevina vuosina työmarkkinaosapuolilta liikaa kyselemättä.

Vaikka monet pitivät hallituksen venkoilua amatöörimäisenä, totuus on, että hallitus sai SAK:n ja kumppanit polvilleen: syystä tai toisesta ne hyväksyivät omasta näkökulmastaan historiallisen epäedullisen kilpailukykysopimuksen.

Isokallion heitto EK:n lakkauttamisesta oli työnantajille vuosikymmenten ajan kaukainen, sillä sopimuskulttuurin romuttaminen olisi nostanut työntekijät barrikadeille.

Tällä viikolla kävi selväksi, että työnantajat eivät enää pelkää maahan lyötyä ay-liikettä: keskusjärjestösopimusten eli ”työmarkkinoiden perustuslain” irtisanominen oli lopullinen sinetti sille, että sotien jälkeen solmittu yhteiskuntasopimus on nyt purettu.

Kuka pääsee täyttämään tyhjiön?

Keskusjärjestösopimuksista luopuminen on kaikkea muuta kuin pieni yksityiskohta, sillä irtisanotut sopimukset määrittelevät muun muassa irtisanomissuojaa sekä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman.

Suuresta osasta sopimusten sisällöstä on säädetty lailla vain hyvin löyhästi tai ei lainkaan, koska työmarkkinaosapuolten ylläpitämä sopimusjärjestelmä on suomalaisessa järjestelmässä korvannut lakeja.

Vaikka ”yhteiskuntasopimuksen” yksipuolinen lakkauttaminen tuskin ajaa Suomea täyteen kaaokseen – kuten muutama vuosikymmen sitten olisi käynyt – työnantajat eivät pääse täyttämään suurta yhteiskunnallista tyhjiötä yksin.

Tänä vuonna nähtävä liittojen välinen riitely purettujen järjestösopimusten toimialakohtaisesta soveltamisesta antaa eduskuntavaaleihin valmistautuvalle Sdp:lle paitsi nostetta myös mitä parhaimman syyn alkaa ajaa lakiin lukemattomia sellaisia työmarkkinoita sääteleviä pykäliä, joita siellä ei aiemmin ole ollut.

Keskusjärjestöjen välisestä sopimuskulttuurista luopuminen johtaakin todennäköisesti siihen, että työelämän pelisääntöjä tullaan määrittelemään laissa aiempaa tiukemmin. Se ei silti automaattisesti tarkoita sitä, että työnantajien päätös lakkauttaa nykyisenlainen sopimuskulttuuri kääntyisi niitä itseään vastaan.

Kenties EK:n jäsenistössä katsotaan, että koko järjestöjen välisen sopimusviidakon sopimuskulttuurin hylkääminen ja lainsäädännön vahvistaminen on pitkän päälle edellytys sille, että palkoista voidaan sopia työpaikoilla nykyistä vapaammin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Ulkomaisten verkkokauppojen 3 sudenkuoppaa – Tulli ohjeistaa: Älä haksahda näihin

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Kuuden lapsen äiti Seija tilaa kaikki joululahjat verkosta – säästää satoja euroja vuodessa

    4. 4

      Finanssivalvonnan johtaja: Merkittävä osa finanssialan vakiintuneiden toimijoiden liiketoiminnasta on uhattuna

    5. 5

      Black Friday on monille kaupoille vuoden kovin myyntipäivä – osa otti jo varaslähdön

    6. 6

      Karri, 31, muutti töihin Varsovaan: ”Voi elää leveämmin” – asuu kommunistisen Puolan aikaisessa talossa

    7. 7

      Oletko yksi 55 000 suomalaisesta, jonka tilinumero puuttuu verottajalta? Pari päivää aikaa ilmoittaa, jotta saa tilille veronpalautuksen

    8. 8

      Sipilä: Pienipalkkaisen työn lisääntyminen tosiasia

    9. 9

      Euro ylitti 10 kruunun rajan ensi kertaa tänä vuonna

    10. 10

      Ruotsin keskuspankki varoittaa taas velasta – yhä useammalla velkaa yli 600 prosenttia tuloihinsa verrattuna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osa suomalaisista peruu jo varhennettuja eläkkeitään – ”Täysin uusi ilmiö”

    2. 2

      Karri, 31, muutti töihin Varsovaan: ”Voi elää leveämmin” – asuu kommunistisen Puolan aikaisessa talossa

    3. 3

      Oletko yksi 55 000 suomalaisesta, jonka tilinumero puuttuu verottajalta? Pari päivää aikaa ilmoittaa, jotta saa tilille veronpalautuksen

    4. 4

      Ruotsin keskuspankki varoittaa taas velasta – yhä useammalla velkaa yli 600 prosenttia tuloihinsa verrattuna

    5. 5

      Ulkomaisten verkkokauppojen 3 sudenkuoppaa – Tulli ohjeistaa: Älä haksahda näihin

    6. 6

      Kuuden lapsen äiti Seija tilaa kaikki joululahjat verkosta – säästää satoja euroja vuodessa

    7. 7

      Black Friday on monille kaupoille vuoden kovin myyntipäivä – osa otti jo varaslähdön

    8. 8

      Euro ylitti 10 kruunun rajan ensi kertaa tänä vuonna

    9. 9

      Sipilä: Pienipalkkaisen työn lisääntyminen tosiasia

    10. 10

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    3. 3

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    4. 4

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    5. 5

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    6. 6

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    9. 9

      Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

    10. 10

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    11. Näytä lisää