Laki kolmesta koulutuspäivästä meni mönkään – ”Tulokset ovat olleet heikkoja”

Julkaistu:

Jatkuva kouluttautuminen on yhä tärkeämpää, kun työelämä muuttuu vauhdilla. Koulutusta pyrittiin lisäämään kolme vuotta sitten voimaanastuneella lailla. Tulokset ovat olleet laihoja.
Runsaat kolme vuotta voimassa ollut laki kolmesta koulutuspäivästä on epäonnistumassa. Lisäkoulutusta laki on tuonut vain vähän, eikä tavoite koulutuksen jakautumisesta tasaisemmin työntekijöiden kesken vaikuta toteutuvan.

Koulutuspäivien lisääntyminen ei näy ainakaan työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometristä. Päinvastoin. Vuonna 2015 koulutukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä putosi alimmilleen 2000-luvulla. Myös työnantajan maksamaan koulutukseen osallistuneiden osuus on laskenut lain astuttua voimaan.

– Tulokset ovat olleet heikkoja, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jukka Ihanus sanoo.

Epäonnistuneena lakia pitävät palkansaajakeskusjärjestöt ja valtiovarainministeriö. Ainoastaan työnantajien EK suhtautuu koulutuspäivälakiin neutraalisti, vaikka näkee siinä myös ongelmia.

Virallinen arvio myöhästynyt

Riita koulutuspäivistä saatiin sovittua vuonna 2013 parin vuoden väännön jälkeen. Lopputulos oli vesitetty: työntekijät eivät saaneet haluamaansa koulutusoikeutta, vaan se vaihtui työnantajien koulutusvähennykseen. Julkisella puolella koulutusvähennystä kutsutaan koulutuskorvaukseksi.

Samalla työmarkkinajärjestöt ja valtio sopivat, että lain onnistumista arvioidaan kahden vuoden jälkeen. Seurantaraportti piti tehdä jo viime vuonna, mutta se on jäänyt kiireellisempien asioiden, kuten pakkolakien, jalkoihin.

Virallinen arvio on luvassa viimein tänä vuonna. Epävirallisen arvion voi tehdä tarkastelemalla työolobarometrin lisäksi lukuja koulutusvähennyksestä ja -korvauksesta sekä kuuntelemalla asiantuntijoita.

20 miljoonan euron kuilu

Hallituksen esityksessä koulutuspäivien arvioitiin maksavan vuodessa 85 miljoonaa euroa. Tästä 57 miljoonaa oli yritysten, 20 miljoonaa kuntien ja 8 miljoonaa euroa valtion osuus.

Yritykset ovat päässeet lähimmäksi arvioitua. Vuonna 2014 koulutusvähennystä myönnettiin yhteensä 46 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 51 miljoonaa euroa.

Kunnat, seurakunnat, yliopistot ja yhdistykset ovat jääneet kauas arvioidusta. Toissa vuonna niille myönnettiin 11 miljoonaa euroa koulutuskorvausta ja sitä edellisenä vuonna reilut 9 miljoonaa. Vakuutusjohtaja Juho Oksanen tosin korostaa, että TVR:n “näppituntuma” oli, että summa jäisi alle 10 miljoonaan.

– Oli selvää, ettei se tule suunnitellussa laajuudessa toteutumaan.

Valtiolla ero arvioidun ja toteutuneen koulutuskorvauksen välillä on suhteellisesti vielä suurempi. Koulutuskorvausta maksettiin valtion virastoille ja laitoksille 2,8 miljoonaa vuonna 2014 ja 2,9 miljoonaa vuonna 2015.

Julkinen puoli yksityistä edellä

Julkisella puolella summat ovat jääneet selvästi arvioidusta, mutta työntekijöistä suhteellisesti suurempi osa on päässyt nauttimaan uuden lain hyödyistä kuin yksityisellä sektorilla. Kunnissa työntekijöistä yli 70 prosenttia on ollut koulutuskorvauksen piirissä, mutta yrityksissä vain reilut 10 prosenttia.

SAK:n luottamushenkilökyselyssä vuoden 2015 lopussa vain 12 prosenttia vastaajista arvioi uuden lain lisänneen koulutusta työpaikoilla. Julkisten alojen luottamusmiehistä näin arvioi 22 prosenttia.

SAK kysyi luottamushenkilöiltään myös sitä, onko laki lisännyt niiden koulutusta, joilla ei ole aiempaa koulutustaustaa. Kaikista luottamusmiehistä 14 prosenttia vastasi kyllä, julkisella puolella 24 prosenttia.

Korvausta muutenkin järjestettävästä koulutuksesta

Laissa on useita ongelmia. Koulutusvähennyksen - ja korvauksen hakeminen on työlästä verrattuna saatuun hyötyyn. Tämän ongelman kohtaavat niin yritykset kuin julkisetkin toimijat.

Koulutus on myös rajattu vastaamaan nykyisen työnantajan tarpeita. Tarve olisi ollut kannustaa työntekijöitä koulutukseen, joka parantaa valmiutta ottaa vastaan uusia tehtäviä uusissa organisaatioissa, valtiovarainministeriö katsoo.

– Virastot ja laitokset ovat hakeneet korvausta koulutuksesta, jota ne olisivat järjestäneet joka tapauksessa, VM lausui TEM:lle viime vuonna.

STTK on samaa mieltä.

– Kannusteella tuetaan joka tapauksessa pidettävää koulutusta, etujärjestö sanoi lausunnossaan.

EK katsoo ongelmaksi sen, että koulutustarpeet pitää arvioida ryhmäkohtaisesti, kun usein tarpeet ovat yksilöllisiä. Laki kuitenkin herätti yrityksissä alkuinnostuksen, mutta EK:lla ei ole tietoja siitä, onko koulutus lisääntynyt, asiantuntija Mika Kärkkäinen sanoo.

Elinikäinen oppiminen tärkeää kaikille

Käytännössä koulutuspäivälaki vaikuttaa antaneen yrityksille uuden verovähennyksen ilman, että koulutus on lisääntynyt. Lisäksi kunnat ovat onnistuneet hyödyntämään koulutuskorvausta.

– Kannattaako järjestelmää pitää yllä, jos vähennys tuottaa valtiolle vain kuluja eikä vastaa tarkoitustaan? SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen kysyy.

Sellaisia työpaikkoja ei enää ole, joissa osaamisen kehittäminen ei olisi tärkeää. Tämän vuoksi yhteiskunnan ja ammattiliittojen pitää miettiä muita keinoja tukea työikäisten elinikäistä oppimista, Koskinen sanoo.

Yksi vaihtoehto olisi kaikille jaettava koulutusseteli, jolla yksilöt voisivat hankkia itselleen koulutusta. Tämänkaltainen järjestelmä on käytössä Singaporessa.

Suomessa koulutussetelistä on kirjoittanut työelämäosaamisen asiantuntijayrityksen Sovelton toimitusjohtaja Sanna Varpukari. Seteli voisi ratkaista Varpukarin mukaan ongelman, jossa koulutusta eivät saa he, jotka sitä kenties eniten tarvitsevat.

– Jokaisen työelämätaitoja pitäisi kehittää toimintaympäristön ja työn muutoksen tahdissa ja jo silloin, kun työtilanne on vakaa. Näin vältettäisiin monta henkilökohtaista tragediaa ja säästettäisiin valtavasti yhteiskunnan varoja, Varpukari sanoo.
Näitä luetaan!
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Kerrostalon putkiremontin hinta tuplaantui, osasyy peräisin sota-ajalta – ”Kaikki ovat ihan kauhuissaan”

  2. 2

    Nokian salaperäinen tutkimuslaitos on voittanut yhdeksän Nobelia ja yhden Oscarin

  3. 3

    Venäjän keskuspankki laski ohjauskorkoaan

  4. 4

    Nuoripari aiheutti talon putkistolle valtavan vahingon – vuokraemäntä joutui vuosiksi kymppitonnien velkoihin

  5. 5

    Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

  6. 6

    Simon ihastui Tiinaan appelsiinifarmilla – nyt hän on pyörittänyt yritystään Lapissa jo 24 vuotta: ”Otin ison riskin”

  7. 7

    Putkiremontti on helppo tunaroida kalliiksi – kiinnitä huomiota näihin asioihin

  8. 8

    Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

  9. 9

    Tallink paljasti alkoholin uusia hintoja – katso, miten Viron veroale vaikuttaa heinäkuussa

  10. 10

    Aiotko lähteä Airbnb-bisnekseen? Vältä tuhansien eurojen tappiot

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kerrostalon putkiremontin hinta tuplaantui, osasyy peräisin sota-ajalta – ”Kaikki ovat ihan kauhuissaan”

  2. 2

    Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

  3. 3

    Simon ihastui Tiinaan appelsiinifarmilla – nyt hän on pyörittänyt yritystään Lapissa jo 24 vuotta: ”Otin ison riskin”

  4. 4

    Tallink paljasti alkoholin uusia hintoja – katso, miten Viron veroale vaikuttaa heinäkuussa

  5. 5

    Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

  6. 6

    Aiotko lähteä Airbnb-bisnekseen? Vältä tuhansien eurojen tappiot

  7. 7

    Nokian salaperäinen tutkimuslaitos on voittanut yhdeksän Nobelia ja yhden Oscarin

  8. 8

    Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

  9. 9

    Nuoripari aiheutti talon putkistolle valtavan vahingon – vuokraemäntä joutui vuosiksi kymppitonnien velkoihin

  10. 10

    Venäjän keskuspankki laski ohjauskorkoaan

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

  2. 2

    Ambulanssi­lennolle tuli kiire: asiakas lainasi yli 20 000 euroa ja maksoi – sitten lento­yhtiöltä tuli soitto, jollaista ei todellakaan olisi halunnut saada

  3. 3

    Nainen myi omakoti­talonsa – 10 vuotta myöhemmin ex-avo­mies tempaisi väitteen tuuli­kaapista ja vaati paljon rahaa

  4. 4

    Asunnon ostanut Riitta närkästyi, kun taloyhtiössä olikin hoivafirman palveluasuntoja – ”Tunsin tulleeni petetyksi”

  5. 5

    Ritva ehti maksaa asunnostaan yli 100 000 euroa ennen kuin rakennusfirma meni nurin – tajusi hälytysmerkin liian myöhään

  6. 6

    Esa rakensi itselleen 30 eurolla köyhän miehen jäähdytyslaitteen

  7. 7

    Kerrostalon putkiremontin hinta tuplaantui, osasyy peräisin sota-ajalta – ”Kaikki ovat ihan kauhuissaan”

  8. 8

    Euroopan syvin kaivos suljetaan ja elämä pikkuruisella Pyhäjärvellä mullistuu – tästä kaikki alkoi: ”Isän lapio osui outoon kiveen”

  9. 9

    Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

  10. 10

    Viisikymppinen ei saanut yhtään kutsua työhaastatteluun – asiantuntija: ”Liian kovia stereotypioita yhä edelleen”

  11. Näytä lisää