Eduskunta alkaa keskustella eläkealoitteesta – suurituloiset hyötyvät, nuoret maksavat - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Eduskunta alkaa keskustella eläkealoitteesta – suurituloiset hyötyvät, nuoret maksavat

Sdp:n entisen kansanedustajan Kimmo Kiljusen luotsaama aloite tähtää siihen, että maksussa olevia työeläkkeitä korotettaisiin joka vuosi saman verran, kuin yleinen palkkataso nousee.

Julkaistu: 9.2.2017 15:56

Kansalaisaloite eläkeindeksistä etenee torstaina lähetekeskusteluun. Kertaamme esityksen vaikutukset.

Yli 84 000 suomalaisen allekirjoittamana kansalaisaloite eläkkeiden sitomisesta palkkaindeksiin pääsee torstaina kansanedustajien hampaisiin täysistunnon lähetekeskustelussa.

Sdp:n entisen kansanedustajan Kimmo Kiljusen luotsaama aloite tähtää siihen, että maksussa olevia työeläkkeitä korotettaisiin joka vuosi saman verran, kuin yleinen palkkataso nousee.

Lähetekeskustelusta kansalaisaloite etenee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, joka voi joko laatia siitä mietinnön täysistuntoa varten tai luopua aloitteen käsittelystä.

Indeksialoitteen ei odoteta saavan eduskunnan tukea, mutta toteutuessaan se vaikuttaisi lähes kaikkien suomalaisten elämään.

1. Työeläkkeet nousisivat

Nykyisin työeläkkeiden korottamiseen käytetään niin sanottua taitettua indeksiä, joka on sidottu 80-prosenttisesti yleiseen hintatasoon ja 20-prosenttisesti palkkoihin.

Vuodenvaihteessa työeläkkeet nousivat 0,6 prosenttia, koska kuluttajahinnat nousivat viime vuonna 0,4 prosenttia ja palkat 1,3 prosenttia.

Jos taitetun indeksin sijaan olisi käytetty palkkaindeksi, työeläkkeet olisivat nousseet yksin palkkojen mukaan eli 1,3 prosenttia.

Asiantuntijat uskovat palkkojen nousevan vastaisuudessakin hintoja nopeammin, ja Eläketurvakeskus arvioi, että pitkällä aikavälillä indeksimuutos kohottaisi työeläkkeiden keskimääräistä tasoa noin viidenneksen.

2. Kansan- ja takuueläkkeisiin ei vaikutusta – pienituloisimmat eivät hyötyisi

Kiljunen ja monet muut aloitteen kannattajat ovat nimenneet eläkeläisköyhyyden suomalaisen yhteiskunnan häpeätahraksi, mutta kansalaisaloite ei auttaisi pienituloisimpia eläkeläisiä.

Pienituloisille eläkeläisille maksetaan verovaroista kansan- ja takuueläkkeitä, joiden korotuksen tehdään kansaneläkeindeksin mukaan.

Kansaneläkeindeksi on jo nyt työeläkeindeksiä heikompi, sillä se seuraa vain hintoja. Tänä vuonna kansan- ja takuueläkkeet olisivat siis nousseet 0,4 prosenttia, mutta hallituksen erillisen leikkauspäätöksen vuoksi ne laskivat 0,85 prosenttia.

Kansalaisaloitteessa ei ehdoteta muutosta kansaneläkeindeksiin. Aloite hyödyttäisi euromääräisesti eniten suurituloisia eläkkeensaajia.

3. ”Ilmaisia lounaita ei ole” – aloitteen maksaisivat nuoret ja heidän lapsensa

Kimmo Kiljusen mukaan palkkaindeksiin siirtymisestä ei olisi haittaa kenellekään, sillä rahat siihen voitaisiin ottaa työeläkerahastoista.

Työntekijöiden palkoista kerättävät eläkemaksut voitaisiin pitää edelleen noin 24 prosentissa, Kiljunen laskee.

Eläketurvakeskuksen mukaan suunnitelma kantaisi 2060-luvulle saakka, kunnes varat olisi syöty loppuun ja maksut pitäisi kertaheitolla nostaa yli 35 prosenttiin palkoista.

Tällöin laskun indeksiuudistuksesta maksaisivat sellaiset sukupolvet, jotka eivät ole vielä syntyneetkään. Realistinen tapa rahoittaa uudistus olisi nostaa maksuja tulevina vuosikymmeninä asteittain, jolloin maksajia olisivat tulevien sukupolvien lisäksi nykynuoret.

Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston päällikkö Ismo Risku ei usko Kiljusen logiikkaan, jonka mukaan työeläkkeitä pystyttäisiin kuin maagisesti korottamaan ilman, että kukaan joutuisi ikinä maksamaan tästä lystistä mitään.

– Ilmaisia lounaita ei ole, Risku tiivistää esityksessään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?