Tukien ehdoksi ”osallistuminen” – näin 90000 työttömän elämä voi muuttua - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tukien ehdoksi ”osallistuminen” – näin 90000 työttömän elämä voi muuttua

Kokosimme 6 kysymystä ja 6 vastausta siitä, miten hallituksen tutkijaryhmän keskiviikkona julkistama malli toimisi.

”Osallistuminen” voisi tarkoittaa esimerkiksi vapaaehtoistyötä

8.2.2017 8:30

Työmarkkinatuki pitäisi korvata osallistumistulolla, ehdottaa professori Heikki Hiilamon johtama tutkijaryhmä keskiviikkona julkistamassaan selvityksessä.

Ryhmä on pohtinut hallituksen toimeksiannosta sitä, miten suomalaisesta sosiaaliturvasta voitaisiin tehdä nykyistä ”osallistavampi”.

Hiilamo kertoi haastattelussamme marraskuussa, että tutkijaryhmän ehdottomassa mallissa pitkäaikaistyöttömien tulisi nykyisenkaltaisia työttömyystukia saadakseen tavalla tai toisella osallistua yhteisön toimintaan.

Lopullisesta selvityksestä käy ilmi tarkemmin, ketä kaikkia uudistus koskisi ja miten työttömyystuet muuttuisivat.

Kenelle osallistumistuloa maksetaan?

Tutkijaryhmä ehdottaa, että osallistumistulon piiriin päätyisivät sellaiset yli 25-vuotiaat työttömät, jotka ovat saaneet työttömyystukia yli 500 päivän ajalta eli käytännössä pudonneet ansiosidonnaiselta.

Alle 25-vuotiaille raja olisi tiukempi, vain 200 päivää. Lisäksi kohderyhmään voisi kuulua niitä työttömiä, joiden työmarkkinatuki on lakkautettu.

Tutkijat laskevat, että viime kesän tilastojen perusteella osallistumistulon piiriin tulisi noin 90 000 henkilöä.

Mitä osallistava toiminta olisi?

Hiilamo sanoi marraskuussa, että osallistuminen voi tarkoittaa esimerkiksi vapaaehtoistyötä, opiskelua, lähimmäisenhoitoa tai työharjoittelua.

Selvityksessä esimerkkien listaa tarkennetaan näin:

– Mahdollisia osallistumistapoja ovat esimerkiksi osallistuminen kansalaisjärjestöjen toimintaan, osallistuminen naapurustoprojekteihin, ruokapiireissä tai vertaistukiryhmissä toimiminen ja opiskelu kansalaisopistossa tai maahanmuuttajien kielikursseilla.

Tutkijoiden mukaan pelkästä harrastustoiminnasta ei voisi olla kyse, sillä osallistumisen ”tulisi hyödyttää yhteisöä tai yhteiskuntaa”.

Paljonko työttömille maksetaan?

Osallistumistulo korvaisi työmarkkinatuen, ja sen suuruus oli samat noin 700 euroa kuukaudessa.

Lisäksi ”mallin hyväksyttävyyden näkökulmasta on erittäin tärkeää”, että työttömille korvataan toimintaan osallistumisesta aiheutuvia kuluja ehkäisevällä toimeentulotuella, tutkijat katsovat.

Julkisessa keskustelussa on toisinaan ollut esillä myös malli, jossa työttömät saisivat jonkinlaista bonusta osallistumisesta.

Selvityksen mukaan ajatus ei välttämättä istuisi osallistumistulon filosofiaan.

– Anthony Atkinson on todennut, ettei yhteiskunnan ole syytä tukea erikseen niitä, jotka haluavat omistautua vapaa-ajalle, tutkijat kirjoittavat viitaten osallistumistulon isänä pidettyyn brittiläiseen taloustieteilijään.

Entä jos työtön kieltäytyy?

Osallistuvasta toiminnasta kieltäytyvät putoavat niin sanotulle passiivituelle, jonka suuruus vastaisi toimeentulotuen perusosaa eli olisi yksin asuvalla henkilöllä 485 euroa kuukaudessa.

Mallin lähtökohtana on se, että kaikki työttömät olisivat mukana osallistumistoimissa, mutta tutkijaryhmä myöntää, että tavoite on epärealistinen.

Passiivituelle tippuvien tilanne olisi tutkijoiden mukaan vaikea, mutta he huomauttavat, että toimeentulotukea saavien työttömien asemaa se ei muuttaisi: kieltäytyminen ei veisi oikeutta toimeentulotukeen, joten osallistumistulon putoaminen kompensoituisi toimeentulotuen nousuna.

Vuonna 2012 toimeentulotukea maksettiin yli kolmannekselle työmarkkinatuen saajista.

Miksi osallistumistuloa ehdotetaan?

Selvityksen mukaan osallistumistulon tärkein tehtävä on ehkäistä pitkäaikaistyöttömien syrjäytymistä.

Osallistava toiminta ei korvaisi kuntouttavan työtoiminnan kaltaisia niin sanottuja työllistymistä edistäviä palveluita, joita työ- ja elinkeinotoimistot tarjoavat jo nykyisin.

”Osallistumisen” tavoite ei ole työllistyminen, mutta tutkijoiden mukaan niin kutsuttu pelotevaikutus voi ”aktivoida työttömiä tarttumaan työtilaisuuksiin”.

Säästöt syntyisivät ennen kaikkea siitä, että syrjäytymisen ehkäisy vähentäisi sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta, selvityksessä todetaan.

Koska uudistus tulisi voimaan?

Juha Sipilän (kesk) hallitus on nimennyt osallistavan sosiaaliturvan yhdeksi kärkihankkeistaan. Hallitus on kertonut ratkaisevansa tutkijoiden esityksen pohjalta, miten asiassa edetään.

Hallituksen alkuperäisen suunnitelman mukaan mahdolliset lakimuutokset tehtäisiin jo ensi vuodeksi, mutta tutkijaryhmän ehdottama uudistus on niin suuri, että sen toteuttaminen veisi todennäköisesti pitempään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?