Sädesieni on talojen pahimpia mikrobeja - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Sädesieni on talojen pahimpia mikrobeja

Julkaistu: 31.1.2017 13:51

Sädesieni on kerros- ja omakotitalojen vähiten haluttu asukas.

Tamperelainen arvotalo joudutaan purkamaan, koska homevauriot ovat levinneet liian laajalle, Aamulehti kertoi tammikuun puolivälissä.

Taloyhtiön mukaan rakennuksesta on löytynyt sädesientä, minkä vuoksi purkulupa myönnettiin. Sädesieni viihtyy erityisen kosteassa. Kosteudesta pitävät myös lukuisat home-, hiiva- ja lahottajasienet sekä bakteerit.

Haitalliset mikrobit aiheuttavat monenlaisia terveysongelmia, kuten toistuvia infektioita.

Sädesienet, virallisemmin aktinobakteerit, ovat talomikrobien pahiksia. Sädesienien kirjoa esiintyy kylläkin kaikkialla maaperässä, mutta hyvät – eli huonot – kasvuolot voivat talojen kosteissa rakenteissa muokata harmittomista mikrobeista salaa todellisia pahiksia.

– Sädesientä pidetään indikaattorina, eli osoittajana siitä, että ympäristö on erityisen kostea ja kosteutta on ollut pitkään. Se on vakavimpien joukossa, eli siinä mielessä huonon maineensa ansainnut. Joskaan se ei ole ollenkaan ainoa. Yleensä ei ole vain yhtä ainoa pahista, kuvaa tutkija Kati Huttunen Itä-Suomen yliopistosta.

Sädesieni on bakteeri, joka tekee rihmastoja ja itiöitä. Sen tyypillinen piirre on haju, maaperän tai maakellarin haju. Sädesieni löytyykin usein betonikellareista, mutta sille kelpaavat muutkin materiaalit. Tosin muutkin mikrobit voivat tuottaa ummehtunutta hajua. Sädesienistä yleisimmin esiintyy Streptomyces-suvun sädesientä.

–Se on hyvin aktiivinen bakteeri, eli sillä on laaja kirjo aineenvaihduntatuotteita. Aktinobakteereiden tiedetään kykenevän tuottamaan tietyissä olosuhteissa jopa antibiootteja tai solunsalpaajia.

Asiantuntijat sanovat, että kivitalon purkaminen nyt julkisuudessa olleella tavalla on poikkeuksellista. Vaurion aste ja laajuus on todennäköisesti ollut iso.

Päätökseen vaikuttaa yleisesti talon korjaushistoria ja muut korjaustarpeet. Jos muita remontteja on tehty paljon, ei yleensä ole taloudellisesti järkevää heittää hukkaan käytettyä rahaa, rakennustekniikan professori Matti Pentti huomauttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?