Professoreilta täystyrmäys hallitukselle: Kiky-sopimus heikentää Suomen taloutta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Professoreilta täystyrmäys hallitukselle: Kiky-sopimus heikentää Suomen taloutta

Kilpailukykysopimus tehtiin velkaantumisen taittamiseksi, mutta Talouspolitiikan arviointineuvosto pelkää päinvastaista lopputulosta.

24.1.2017 12:00

Viime vuonna kovan väännön jälkeen kasaan saatu kilpailukykysopimus saa osakseen ankaraa kritiikkiä professori Roope Uusitalon johtamalta Talouspolitiikan arviointineuvostolta.

Kilpailukykysopimus on Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suurin yksittäisen ponnistus Suomen velkaantumisen taittamiseksi, mutta kuuden professorin neuvosto katsoo tiistaina julkistamassaan vuosittaisessa raportissa, että todennäköisesti sopimus itse asiassa heikentää julkista taloutta.

Hallitus ja valtiovarainministeriö ovat laskeneet, että työnantajakustannusten alentaminen tuo Suomeen 40 000 työpaikkaa.

Arviointineuvoston mukaan laskelman taustaoletukset ovat epärealistisia, ja uskottavimmilla oletuksilla lopputulos olisi 16 000.

Niin pieni työllisyyden kasvu ei riittäisi paikkaamaan veronkevennyksiä, jotka hallitus on päättänyt tehdä palkansaajien ostovoiman suojelemiseksi.

Professorit laskevat, että kilpailukykysopimus syö julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä puolen miljardin euron loven.

Suuri kiista pienestä luvusta

Arviointineuvoston ja valtiovarainministeriön vastakkaiset näkemykset tarjoavat oivan esimerkin siitä, miten huterien oletusten varassa suuretkin poliittiset hankkeet voivat keikkua.

Erimielisyys koskee nimittäin suurilta osin yhtä ainoaa lukua, joka kuvaa niin sanottua työn kysynnän hintajoustoa eli sitä, miten palkkataso vaikuttaa työllisyyteen.

Arviointineuvosto katsoo valtiovarainministeriön verranneen eri alojen kulloisiakin palkkasummia ja työllisyyslukuja tavalla, joka ei sovellu palkkojen alentamisen työllisyysvaikutusten arviointiin.

Professorit huomauttavat, että esimerkiksi laman aikana jonkin alan keskipalkka voi nousta siksi, että pienipalkkaisimmat saavat lähteä. Tällöin työllisyyden alenemisen syy ei ole palkkojen nostaminen.

Raportin mukaan suurimmassa osassa tutkimuksista palkkojen laskun vaikutuksia työllisyyteen pyritäänkin arvioimaan pienemmillä otoksilla, ja tuoreimpien pohjoismaisten tutkimusten mukaan työvoimakustannusten laskeminen ei tuo työpaikkoja läheskään yhtä paljon kuin Suomen hallitus odottaa.

Kuka kikystä siis hyötyy?

Viimeksi kilpailukykysopimus sai Talouspolitiikan arviointineuvostolta huutia lokakuussa.

Silloin neuvosto lyttäsi hallituksen odotukset työvoimakustannusten laskusta ylimitoitetuiksi, sillä se uskoo palkansaajapuolen neuvottelevan palkankorotuksia nousevien työttömyys- ja eläkevakuutusmaksujen paikkaajiksi.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi kritiikkiin Verkkouutisiin kirjoittamassaan kolumnissa näin:

– Arviointineuvosto on oikeassa siinä, että kilpailukykysopimus heikentää julkisen sektorin tilannetta. Työn verotuksen kevennykset olivat kuitenkin välttämättömiä sopimuksen aikaansaamiseksi.

Vaikka Orpo todennäköisesti viittasi siihen, että sopimus heikentää julkista taloutta vain pariksi vuodeksi, arviointineuvoston tuoreen raportin päätelmien valossa lausunto saa surullisen sävyn.

Tuliko hallitus runnoneeksi läpi sekä työntekijöiden asemaa että julkista taloutta heikentävän sopimuksen ainoastaan siksi, että joku sopimus oli yksinkertaisesti saatava aikaan?

Jos professoreiden arviot työllisyysvaikutuksista pitävät paikkansa, kilpailukykysopimuksen ainoiksi voittajiksi näyttävät jäävän yritysten omistajat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?