Ekonomistit tyrmäsivät euron hyödyt – näin Väyrynen, perussuomalainen, keskustalainen ja kokoomuslainen vastaavat - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ekonomistit tyrmäsivät euron hyödyt – näin Väyrynen, perussuomalainen, keskustalainen ja kokoomuslainen vastaavat

Kaj Turunen, Timo Kalli, Anne-Mari Virolainen ja Paavo Väyrynen.

Julkaistu: 30.12.2016 16:47

”Vihdoinkin alkaa tulla totuus esille”, sanoo Suomen euroeroa ajanut Paavo Väyrynen. Ajatus ei ole herättänyt vastakaikua poliitikoissa.

Suomessa ei ole juuri keskusteltu euroerosta.

Helsingin Sanomien kyselyssä maan johtavat ekonomistit pitivät euron haittoja yhteisvaluutan hyötyjä suurempina.

Helsingin Sanomat on haastatellut 29 ekonomistia, kun Suomen eurojäsenyys vuodenvaihteessa täyttää 15 vuotta.

HS:n kyselyn mukaan puolet (14) haastatelluista ekonomisteista oli sitä mieltä, että eurosta on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä. Vajaa kolmasosa (8) ekonomisteista piti euroa Suomelle hyödyllisenä.

Tulos yhteisvaluutan hyödyistä oli murskaava, kun ekonomisteilta kysyttiin euron hyötyjä talouskriisin jälkeen.

Melkein kaikki ekonomistit (24/29) sanoivat, että vapaasti kelluva valuutta olisi talouskriisin jälkeen auttanut Suomen elpymistä euroa paremmin.

Euroaikana Suomi on ollut yhteisvaluutan liki mallijäsen. Keskustan kunniapuheenjohtaja ja kansalaispuolueensa perustanut meppi Paavo Väyrynen teki kansalaisaloitteen yhteisvaluutasta eroamiseksi.

Väyrysen aloite ei edennyt eteenpäin, koska eduskunnan perustuslakivaliokunta hylkäsi aloitteen puutteellisesti valmisteltuna. Hallituspuolueiden tehtävänä on seisoa hallitusohjelman takana ja hyväksyä eurojäsenyys.

Perussuomalaiset ovat jo lähtökohdiltaan eurokriittisiä, ja euron liittymisen aikana oppositiossa ollut keskusta suhtautui aikoinaan epäillen euroon. IS kysyi neljältä poliitikolta, mitä johtopäätöksiä ekonomistikyselystä pitäisi tehdä ja olisiko Suomessa aika pohtia eroa eurosta.

Väyrynen taas mielestään oikeassa: "Pakkohan se on sanoa"

Euroedustaja Paavo Väyrysen oli vaikea pidätellä tyytyväisyyttään HS:n ekonomistikyselystä. Väyrynen voi jälleen kerran todeta itselleen, että "olin oikeassa ja mitä minä sanoin".

– Pakkohan se on sanoa, Väyrynen naurahti.

Väyrysen oma kansalaisaloite euroerosta hyllytettiin. Väyrysen mukaan nyt pitäisi alkaa keskustella euroerosta.

– Vihdoinkin alkaa tulla totuus esille. Tähän mennessä on vältelty euroon liittyvien ongelmien esille tuomista. On selitetty, että vaikeudet johtuvat muista syistä.

–  Nyt pitäisi vihdoin keskustella siitä, miksi olemme ajautuneet näin suuriin vaikeuksiin. Tämä ekonomistien analyysi luo pohjaa, että teemme ratkaisuja tulevaisuuteen. Euron aiheuttamat ongelmat vain jatkuvat, Väyrynen totesi.

Väyrysen mielestä euron valuvikoja voi korjata kahdella tavalla, ja Suomi olisi molemmissa tapauksissa euron ulkopuolella.

– Joko purettaisiin tämä yhteisvaluutta osittain tai kokonaan. Suomen osalta pitäisi keskustella, että Suomi irrottautuisi niin pian kuin mahdollista tästä eurosta.

– Euroalue pitäisi purkaa niin, että kaikki euroalueen jäsenmaat ottaisivat uudelleen käyttöön kansalliset valuutat. Toinen vaihtoehto on, että osa euroalueesta irrottautuu. Suomen pitäisi olla niiden joukossa, Väyrynen kertaili näkemystään.

Kalli: "Emme voi harkita, että eroaisimme eurosta"

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli (kesk) piti ekonomistien analyysia oikeana. Euro loi aluksi vakautta, mutta tällä vuosikymmenellä yhteisvaluutta ei ole ollut Suomelle menetystarina.

– Käytin joskus 2007 aika kriittisen puheenvuoron emusta eduskunnassa. Eurosta on ollut 2010-luvulla selvästi enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta. Euron alkutaipaleella yhteisvaluutta loi vakautta 1990-luvun vaikean ajan jälkeen. Euro toi ennustettavuutta.

– Tällä vuosikymmenellä on kääntynyt toisin päin. Meidän kilpailijat, esimerkiksi euron ulkopuolella oleva Ruotsi, ovat päässeet hyötymään. Euro on ollut meille haasteellinen ja varmaan kelluva valuutta olisi ollut edullisempi, Kalli pohti.

Kalli ei kuitenkaan olisi Suomea eurosta erottamassa.

– Kun euroon on menty, valuutan sisällä pitää yrittää vaikuttaa. Emme voi harkita, että eroaisimme eurosta. Se tuo vakautta ja ennustettavuutta. Jos nyt alettaisiin pohdiskella, että pitäisikö tästä lähteä irti – ei missään nimessä.

– Meidän pitää vaikuttaa siihen, että viennistä riippuvainen Suomi saisi euroalueella entistä enemmän talouskasvua aikaan. Se mahdollistaisi sen, että Suomi voisi vakaudesta hyötyä ja tänne voisi tulla investointeja, Kalli totesi.

Turunen: "Kannatan siirtymistä omaan valuuttaan, mutta hallitusti"

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps) kertoo olleensa koko ajan euroskeptinen.

–  Euro on aiheuttanut ongelmia, etenkin keskisuurille vientiyrityksille. Meillä on tehty euron takia paljon ulosliputuksia, ja Ruotsi on ollut niissä voittaja Jos yrityksillä on ollut tuotannosta 80 prosenttia Suomessa ja 20 prosenttia Ruotsissa, niin euroaika tämä on kääntynyt vähintäänkin toisinpäin, Turunen totesi.

–  Ruotsi on ollut voittaja, koska euro on meille liian jäykkä valuutta. Meille on ollut yhteisvaluutassa vaikea toipua lamasta, ja samaan aikaan meillä on jäykät työmarkkinat. Meillä ei ole mahdollisuutta tietenkään ulkoiseen devalvaatioon, eikä sisäiseen devalvaatioon. Kilpailukykymme on jäänyt jälkeen ja sitä on yritetty korjata, ja kukaan ei ole oikein tyytyväinen, Turunen jatkoi.

Turusen mukaan Suomen ei olisi pitänyt aikoinaan liittyä euroon ja Suomen olisi Ruotsin ja Tanskan tapaan jäädä yhteisvaluutan ulkopuolelle.

Turunen ei kannata Väyrysen ajamaa välitöntä eroa eurosta.

–  Se ei ole yksinkertainen juttu. Ongelma euroerossa on se, että meillä on paljon kansainvälisiä sopimuksia. Jos Suomi yksipuolisesti eroaisi eurosta, siihen liittyy paljon riskitekijöitä. Meidän taloutemme voi todellakin kertalaakista romahtaa.

– En Väyrysen kelkkaan halua lähteä. Meillä täytyy olla varasuunnitelma, jos euro lähtee purkautumaan, Turunen sanoi.

Turunen toteaa, että virkamiesvetoisesti tehdyt euron valuvikojen korjausyritykset eivät ole onnistuneet.

– Kaikki johtavat yhteisvastuuseen, ja mailla on eri lähtökohdat, ja erilainen moraalikin, miten hoitavat asioita. Tässä on koko ajan pelko, kuinka paljon yhteisvastuuta pitää kantaa. Kyllä euro on ollut Suomelle huono valinta, Turunen totesi.

Turunen on valmis harkitsemaan euroeroa pitemmällä aikavälillä, harkitusti, suunnitellusti ja yhteistyössä euroalueen kanssa.

– Oman valuutan kautta voisimme kilpailukykyä parantaa. Emme voi perjantaina ilmoittaa, että meillä on maanantaina uusi valuutta. Kyllä kannatan siirtymistä omaan valuuttaan, mutta hallitusti, Turunen päätti pohdiskelunsa.

Kokoomuksen Virolainen: "Annetaan euron olla rauhassa"

EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (kok) muistuttaa ekonomistien arvioiden tulkinnanvaraisuudesta.

– Eihän ekonomistit uskalla vahvasti sanoa, miten Suomen olisi käynyt, jos meillä olisi ollut oma valuutta, Virolainen kyseli.

Virolaisen mukaan Suomen ongelmissa ei ole kyse pelkästään yhteisvaluutta eurosta.

– Kysymys on ollut paljon siitä, miten maailma ympärillä on muuttunut. Esimerkiksi mikä on ollut meidän kilpailukyky suhteessa Ruotsiin ja Saksaan, ja mikä on ollut meidän työllisyysaste, Virolainen huomautti.

Virolainen kuitenkin tunnustaa, että eurojärjestelmässä on omat valuvikansa.

– Varmasti monen jäsenvaltion olisi matkan varrella pitänyt paljon paremmin noudattaa sääntöjä, Virolainen totesi.

Kokoomuslaisten tapaan Virolainen ei näe syytä Suomen euroerolle.

– En sitä lähtisi ihan heti tekemään. Tässä on oltu monta vuotta kärsivällisiä. Jos nyt näemme orastavaa kasvua, olisin rauhallisin mielin ja katsoisin, mihin maailma on menossa.

– Emun syventäminen ei ainakaan etene. Euroopassa on niin paljon liikkuvia osia, että annetaan euron olla rauhassa, Virolainen sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?