Suolatutkija lateli lukuja – 1 400 henkeä, jopa 250 miljoonaa euroa säästöä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat vaativat Suomeen suolaveroa – näin se vaikuttaisi

Julkaistu: 21.12.2016 16:01

Elintarviketeollisuus voisi jättää 15 000 tonnia suolaa käyttämättä, ja sillä olisi valtavia terveysvaikutuksia. Sokeriverossa ei ole mieltä, ellei rinnalle luoda myös suolaveroa, asiantuntijat sanovat Taloussanomille.

Eduskunta on selvittänyt muutosta, jossa ensi vuonna poistuvan makeisveron tilalle luodaan sokerivero. Osa tutkijoista varoittelee kuitenkin, että sokerivaroittelu on mennyt liian pitkälle. Samaan aikaan sokeria ehkä jopa vaarallisempi suola niittää salakavalasti väestöä.

– Suola kohottaa verenpainetta, ja verenpainetauti on globaalisti tärkein yksittäinen kuolleisuutta ja toiminnanvajetta aiheuttava sairaus, geriatrian professori Timo Strandberg sanoo.

Strandbergin mukaan 75 prosenttia suomalaisten käyttämästä suolasta tulee muualta kuin kotiruuasta, elintarviketeollisuudesta ja joukkoruokailusta.

– Sokerin syöntiä jokainen voi säännöstellä, mutta suolan kanssa olemme muiden armoilla.

Sokerin ja suolan käyttö kietoutuvat toisiinsa, sokeri lihottaa ja lihavuuteen liittyy verenpaineen nousu. Lääkäreitä kouluttaessa hän on kuitenkin huomannut, että diabetesta hoidetaan jo ihan hyvin lääkkeillä, mutta suola jää varjoon.

– Samaan aikaan korkeat verenpaineet ja kolesterolit jäävät hoitamatta. Nehän diabeetikoita tappavat.

15 000 kiloa suolaa pois – 1 400 pelastuu?

Jos suolan käyttö vähenee väestötasolla yhden gramman päivässä, se vähentää jopa 480 kuolemantapausta vuodessa. Jos vähennys olisi kolme grammaa, ihmishenkien menetyksiä olisi 880–1 400 vähemmän joka vuosi.

Laskelmat ovat peräisin yhdysvaltalaistutkimuksesta, jonka pohjalta suolatutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Antti Jula on laskenut vaikutuksia Suomessa.

Gramman vähennys maksaisi erilaisina investointina nelisen miljoonaa, mutta säästäisi terveydenhoitomenoja 51–87 miljoonaa vuodessa. Kolmella grammalla säästö on enimmillään jo jopa 250 miljoonaa vuodessa, Jula laskee.

Suolaveroa ei tiettävästi koskaan ole suunniteltu Suomessa, valtiovarainministeriöstä kerrotaan. Sekä Strandberg että Jula yhdistäisivät sokeriverokeskustelun kuitenkin suolaveroon, koska aineet kytkeytyvät niin kiinteästi yhteen.

– Jos sokeriveroa pohditaan, olisi viisasta selvittää, ohjaako se joidenkin muiden vielä haitallisempien tuotteiden napostelemiseen. Näkemykseni on, että pelkkä sokerivero ei ole hyvä, vaan suolavero kannattaisi siinä tapauksessa toteuttaa samaan aikaan, Jula sanoo.

– Verolla hintaa voidaan nostaa, ja se on tekijä, jolla voidaan ohjata kuluttamista tai teollisuuden tuotekehitystä.

Valtiovarainministeriön sokeriverotyöryhmä varoitti vuoden 2013 loppuraportissa, että jos sokeria vähennetään, suolan tai rasvan käyttö voi kasvaa. Verotuksen säätökin on vaikeaa: Liian kapea tai pieni muutos ei auta, mutta leveä on vaikea viedä läpi intressiryhmien vastustuksen takia.

Joulusillit pannaan?

Suola on monien tahojen intresseissä. Kun napostelet suolaista, tekee mieli virvoitusjuomia, Strandberg huomauttaa. Leipomoteollisuuskin on kriittinen suolan alentamista kohtaan, ja elintarvikealalla yleisesti koetaan, että muun muassa maku kärsii, Jula lisää.

Jula arvioi, että jos koko väestön suolankäyttöä halutaan alentaa kolme grammaa päivässä, kaikkien elintarvikkeiden suolaa pitäisi alentaa 30–40 prosenttia. Lähes tällä tasolla ovat nykyiset vähäsuolaiset tuotteet. Sopivaa veroprosenttia hän ei osaa arvioida.

Terveysvaikutteisia verokokeiluja on sen sijaan eri puolilta maailmaa ja vaihtelevin tuloksin. Vuonna 2011 Unkari sääti epäterveellisten elintarvikkeiden veron. Esimerkiksi kondiittoreilla verot nostavat tuotteiden hintaa yhteensä 35–40 prosenttia. Alalle ja herkkusuille synkkä hinnankorotus on osoittautunut Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan toimivaksi. Näiden tuotteiden kulutus oli vähentynyt selvästi.

Raportin yhdessä laskelmassa terveyshyötyjä näkyi terveysmenoissa vuositasolla noin 1,4 prosenttia, kun makeiden ja suolaisten tuotteiden hintoja nostetaan kymmeneksen, ja kasvisten ja hedelmien lasketaan saman verran.

Julan mukaan suolan vähentämistä ei pitäisi arastella, sillä makuaisti sopeutuu muutokseen muutamassa viikossa. Vähennyksen voi tehdä myös vähitellen niin, ettei kuluttaja huomaa mitään.

Jouluviikolla terveysruoat ovat tuskin suomalaisilla päällimmäisenä mielessä. Joulupöydässä nautitaan perinteisesti erilaisia suolattuja kaloja. Jula arvelee, että sillinkin suolapitoisuutta voisi jonkin verran alentaa säilyvyyden ja maun siitä kärsimättä. Jouluna saa silti antaa palaa ja herkutella.

– Pieni hetki ei maailmaa kaada tässä koko elämän pituisessa sairauksien ehkäisyssä. Tärkeintä on jouluna muistaa, että suola kerää nestettä, ja nauttia juomaa – muutakin kuin jouluolutta ja viiniä.