Alle 25-vuotiaiden työttömyys laski lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystilaston mukaan 15,2 prosenttiin vuotta aiemmasta 15,9 prosentista. Ilman työtä oli noin 41 000 nuorta, mikä oli vajaa 3 400 vähemmän kuin vuosi sitten.
Suunnittelija Janne Savolainen TEM:istä kertoo, että suunta ilahduttaa työvoimaviranomaisia ja he ovat varovaisen toiveikkaita, että se jatkuu.
– Nuorten työttömyys heijastelee yleistä talouden tilaa ja reagoi siihen nopeasti.
Kuten jutun lopussa olevista taulukoista ja kartasta ilmenee, keskiarvoihin mahtuu monenlaisia kohtaloita. Alueiden tilanteeseen vaikuttaa Savolaisen mukaan paitsi työpaikkojen tarjonta myös elinkeinoelämän rakenne ja koulutus. Yhden tehtaan perustaminen tai lakkauttaminen voi kääntää sen nopeasti.
Jos kuntataulukko ei näy laitteellasi, voit katsoa sen myös täältä. Suurimpien kaupunkien nuorisotyöttömyystilanne löytyy puolestaan täältä.
Kauniaisissa nuorisotyöttömyys on vajaa neljä ja Maarianhaminassa alle kuusi prosenttia. Joissakin kunnissa nuorisotyöttömyyttä ei näytä olevan, mutta alle viiden henkilön työttömyyttä ei tilastoida.
Pääkaupunkiseudulla suunnilleen joka kymmenes alle 25-vuotias hakee työtä. Tampereella osuus on kaksi kertaa näin suuri.
Synkin on eteläsavolaisen Pertunmaan ja satakuntalaisen Pomarkun tilanne. Kummassakin kolmannes nuorista oli lokakuussa ilmoittautunut työttömiksi työnhakijoiksi. Määrät avaavat kuitenkin totuutta osuuksia paremmin. Molemmissa on 13–14 nuorta työtöntä.
– Yhden, kahden nuoren työttömyys tai työn saanti heilauttaa lukuja, Savolainen sanoo.
Keskisuuret yritykset puuttuvat
Nuorisotyöttömyys on suurta etenkin Raahessa ja Imatralla.
– Imatra on perinteinen savupiippupaikkakunta, jossa on teollisuutta ja yhden miehen yrityksiä, mutta keskisuuri teollisuus puuttuu, asiantuntija Tuula Hautala-Piirainen Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta kertoo.
Venäläiset piristivät takavuosina alueen kaupankäyntiä, mutta itämatkailijoiden notkahdus on kurittanut palveluita.
– Työttömyys ei ole täällä vain nuorten ongelma, Hautala-Piirainen huomauttaa.
Koko Kaakkois-Suomen tilanne on keskimääräistä kehnompi.
Työ houkuttelee muuttamaan
Työttömiä moititaan usein siitä, että he eivät kulje työn perässä.
– Nuorten aktiivisuuteen vaikuttaa paljon se, millaiset mahdollisuudet heillä on liikkua naapuripaikkakunnille, Savolainen sanoo.
Oma asunto, lapset tai puolison työ eivät yleensä pidättele nuoria, joten he ovat hänestä keskimääräistä herkempiä muuttamaan. Nuoret keskittyvät yhä enemmän kasvukeskuksiin.
Toisin kuin välillä väitetään, nuoret eivät kaihda perinteisiä ammatteja. Myös pätkä- ja osa-aikatyöt kelpaavat useimmille.
Hautala-Piiraisen mukaan polku opintoihin ja töihin vetää kohtuullisesti, ja useimmilla ei ole ongelmia. Osaa on kuitenkin vaikea saada ulos kodista. He tarvitsevat apua ja pönkitystä.
Elämän nivelvaiheet ja onnistumiset ovat ratkaisevia. Monet saattavat vetää jämäköitä johtopäätöksiä epämiellyttävistä kokemuksistaan. Hautala-Piirainen kertoo 17-vuotiaiden ”en enää ikinä mene kouluun” -vakuutteluista.
– Sanon, että teillä on 50 vuotta työ- ja koulutusuraa jäljellä. Se vetää hiljaiseksi.
Kauniainen tähtää nollatyöttömyyteen
Kaakkois-Suomessa on panostettu etsivään nuorisotyöhön. Esimerkiksi Kotkaan on perustettu matalan kynnyksen palvelupiste, josta saa apua paitsi työnhakuun myös toimeentuloon ja asumiseen. Vastaavaa ohjaamotoimintaa on noin 40 paikkakunnalla.
Savolainen korostaa, että siinä yhteistyö yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin kanssa on erittäin tärkeää.
Kauniaisten nuorisotyöttömyys on vuodessa puolittunut. Kaupungin tavoitteena on nitistää se kokonaan ja taata opiskelupaikka tai vastaava kaikille perusopetuksen jälkeen.
Kauniaisten nuorisotakuumalli toimii ilman erillistä rahoitusta. Varakkaan pikkukaupungin tilanne on silti aivan toinen kuin Kaakkois-Suomen kuntien.
Hautala-Piirainen on huolissaan nuorille korvamerkittyjen työllisyysvarojen pienenemisestä. Vaikka nuorella olisi koulutus, kokemuksen puute voi estää työn saamisen.
– Jos nuori ei pysty ihan heti antamaan täyttä työpanosta, työnantajat haluaisivat palkkatukea, hän kertoo.
Videolla hyvinkääläinen Alissa Soveri kertoo, että hän voisi ottaa työpaikan vastaan pienemmällä palkalla kuin työehtosopimuksessa on määritelty, jos työpaikka edistäisi hänen urasuunnitelmaansa.
