Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan toisen asteen koulutusta pitäisi kehittää tulosvastuulliseen ja yksilön paremmin huomioivaan suuntaan, jotta se palvelisi paremmin niin peruskoulun päättäneiden, toisen asteen koulutusta vaille olevien kuin ammatinvaihtajienkin tarpeita.
EK:ssa ollaan palkansaajakeskusjärjestö SAK:n tavoin huolissaan pelkän peruskoulutason koulutuksen saaneiden työttömyydestä, sanoo EK:n koulutusasiantuntija Mirja Hannula. SAK:ssa haetaan ratkaisua oppivelvollisuusiän kasvattamisesta, kun taas EK:ssa ratkaisua etsitään peruskouluopetuksen uudistamisesta niin, että se antaisi paremmat valmiudet hakeutua ja opiskella toisen asteen koulutuksessa.
– Pitäisi keskustella siitä, miten perusopetus tuottaisi jokaiselle nuorelle paremmat valmiudet jatko-opintoihin. Olemme huolissamme siitä, että Pisa-tutkimuksenkin mukaan meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Olisi tärkeää varmistaa paremmat valmiudet jatko-opintoihin.
EK ei ole Hannulan mukaan niinkään kiinnostunut kaikkia samoin koskevasta oppivelvollisuusiän kasvattamisesta, vaan yksilöllisten tarpeiden nykyistä paremmasta huolehtimisesta.
– Tällä hetkellä koulutusta ajatellaan niin, että koulutetaan ryhmää, jossa osaaminen voi olla hyvin erilaista. Jatkossa opiskelijat tulisi nähdä yksilöinä, joilla on erilaiset tarpeet ja erilaista osaamista. Perusopetuksen tärkein tehtävä olisi herättää jokaisen nuoren kiinnostus omasta tulevaisuudestaan, että millainen oma urapolku voisi olla.
SAK:n koulutuspäällikön Mikko Koskisen mukaan palkansaajakeskusjärjestön tavoite on oppivelvollisuusiän nostaminen 17 tai 18 vuoteen, kun se on nykyään 16.
– Tavoite on se, että kaikki peruskoulun käyneet jatkaisivat vielä jossain koulutuksessa. Kaikin tavoin pitäisi vahvistaa sitä, että mahdollisimman harva nuori jäisi vain peruskoulun varaan.
Panisiko EK:n malli heikosti menestyvät ahtaalle?
Ehdotukset liittyvät tällä hetkellä käynnissä olevaan ammatillisen koulutuksen reformiin, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista. Hallituksen esittelyluonnos reformista on lausuntokierroksella. Lakiesitys annetaan eduskunnalle helmikuussa, ja uuden lain on määrä astua voimaan vuoden 2018 alussa.
Esittelyluonnoksessa todetaan, että ”uudessa rahoitusjärjestelmässä painopiste siirtyisi suorituksia ja koulutuksen vaikuttavuutta painottavaksi opiskeluun käytetyn ajan laskemisen sijasta”.
Peruskoulua koskevien näkemyserojen lisäksi EK ja SAK eroavatkin siinä, miten ammatillinen koulutus tulisi jatkossa rahoittaa. Esitystä kannattava EK haluaisi nostaa työllistymisestä maksettavan tulososan painoarvoa, kun taas SAK nostaisi esityksen valtaosan rahoituksesta muodostavaa perusosaa ja laskisi sen tulososaa. Kolmas rahoituksen osa tulee suoritteista eli tutkinnon osien ja tutkintojen suorittamisesta.
EK toivookin, että jatkossa ammatillista koulutusta ohjaisi enemmän tulosvastuu.
– Tällä hetkellä koulutuksen järjestäjä saa rahaa koulutukseen käytettävästä ajasta. Ehdotuksemme on se, että rahoituksen keskeisenä perusteena olisi opiskelijan työllistyminen, Hannula sanoo.
SAK:n Koskista rahoituksen muuttuminen tulosperusteellisemmaksi huolestuttaa.
– Olemme EK:n kanssa tietyistä asioista samoilla linjoilla ja olemme tehneet reformia yhteistyössä. Huoleni kuitenkin on, että kun rahoitusjärjestelmä muuttuu tulosperusteisemmaksi, niin miten nämä peruskoulunsa heikoilla tuloksilla läpäisevät pärjäävät uudessa ammatillisessa koulutuksessa, jossa kannustin saada kaikki sisään tulevat valmistumaan ja töihin kasvaa.
