Järjestöjohtaja työajanseurannasta: ”Vihatuimpia järjestelmiä työntekijöiden keskuudessa” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Järjestöjohtaja työajanseurannasta: ”Vihatuimpia järjestelmiä työntekijöiden keskuudessa”

Järjestöjohtajan mukaan asiantuntijatyön ajankäytön arviointi pitäisi miettiä uusiksi. Uimastadionilla saatu ajatus ei ole vähempiarvoinen kuin työpöydän ääressä saatu.

21.11.2016 20:17

Tutkija Soja Ukkola kiinnittää viime viikolla Lapin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa työajanseurannan huonosta soveltuvuudesta tietotyöhön. Ukkola keskittyy tutkimuksessaan it-alan yritykseen, mutta Suomen sosiaali- ja terveys ry:n (SOSTE) pääsihteerin Vertti Kiukas pitää käytäntöä on ongelmallisena myös järjestötyössä.

– Ymmärrän logiikan joka on taustalla teollisuus- ja maatalousvaltaisesta maailmasta kun tullaan, mutta se sopii huonosti järjestötyöhön, jossa tehdään paljon aikaan ja paikkaan sitomatonta ajatustyötä, Kiukas sanoo Taloussanomille.

– Vaikka työajanseurantajärjestelmä olisi teknisesti toimiva ja helppokäyttöinen, tiedän kokemuksesta, että se on vihatuimpia käytäntöjä työntekijöiden keskuudessa.

Uutta ajattelua

Kiukaksen mukaan asiantuntijatyön ajankäytön arviointia pitäisikin pystyä ajattelemaan uudelta pohjalta.

– Jos jollekin tulee hyvä ajatus vaikka uidessa kesällä Uimastadionilla, niin ei se ole vähempiarvoinen kuin jos se saataisiin työpöydän ääressä kahdeksan ja neljän välillä.

Kokonaisvaltaisessa asiantuntijatyössä eteen tuleekin erikoisia tilanteita.

– Sanotaan vaikka, että tulee A-Studiosta meitä kiinnostava aihe. Sitten kannustetaan että katsokaa ja tviitatkaa, niin onko se sitten työaikaa?

Kaikkeen seurannasta luopuminen ei kuitenkaan sovellu.

– Jos ajatellaan meidän alaltamme esimerkiksi sairaalaa, niin kyllä siellä tarvitsee tiettyjen ihmisten olla tiettyyn aikaan paikalla. Entistä enemmän on silti sellaisia aloja, joissa seuranta ei ole niin relevanttia.

Seurantaa vaaditaan

Kiukaksen mukaan keskeinen syy työajanseurannan käytölle järjestöissä on se, että rahoittajat vaativat entistä enemmän seurantaa.

– Jos on vaikka monimuotoinen tehtävänkuva, jossa tehdään erilaisia juttuja, niin rahoittaja voi vaatia tarkkaa erittelyä, milloin on vaikka tehty jäsenpalvelua, milloin tutkimustyötä ja milloin vaikuttamistyötä.

Pääsihteeri pitää suuntausta ongelmallisena.

– Valtiontalouden tarkastusvirasto on viljellyt sellaista ajatusta, että raha tulee hyvin käytetyksi, kun valtio normittaa sen tarkasti. Minä ajattelen niin, että mitä enemmän se rahankäytön painopisteiden valinta on siellä järjestössä, sitä enemmän se jäsenistöä palvelee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?