Samaan aikaan, kun julkisuudessa on keskitytty ensi vuonna alkavaan perustulokokeiluun, hallitus on kehittänyt kulisseissa varsin toisenlaista uudistusta suomalaiseen sosiaaliturvaan.
Juha Sipilän hallitus on nimennyt yhdeksi kärkihankkeekseen ”osallistavan sosiaaliturvan mallin luomisen”, ja ehdotusta uudesta mallista on hallituksen toimeksiannosta kehittänyt tänä vuonna professori Heikki Hiilamon johtama tutkijaryhmä.
Ryhmä on laatinut ennen kaikkea Hollannin esimerkin pohjalta ehdotuksen, joka mullistaisi Suomen tukijärjestelmän: siinä missä perustulo tekisi perusturvasta kaikille suomalaisille vastikkeettoman, tutkijoiden ehdottama ”osallistumistulo” tekisi työttömyystuista täysin vastikkeellisia.
– Osallistumistulon saaminen edellyttäisi osallistumista yhteisön toimintaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi vapaaehtoistyötä, opiskelua, lähimmäisenhoitoa tai työharjoittelua, sanoo Hiilamo, joka avasi vuoden lopussa julkistettavan selvityksen pääkohtia Taloussanomille.
Tarkoituksena korvata työmarkkinatuki
Hiilamon mukaan osallistumistulo ei korvaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sillä sen saajat ovat aktiivisia työnhakijoita.
Sen sijaan osallistumistulo voisi korvata työmarkkinatuen, jolle pudonneiden työnhaku ei ole tuottanut tulosta.
Nykyisin työ- ja elinkeinotoimistot tarjoavat osalle pitkään työttömänä olleista esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kieltäytyminen voi johtaa tukien pienenemiseen.
Osallistumistulo kääntäisi vastikkeellisuuden ajatuksen päälaelleen, sanoo Hiilamo: viranomaiset eivät enää yrittäisi pakottaa työttömiä erilaisiin ”aktivointitoimenpiteisiin” sanktioiden uhalla, vaan työttömät ehdottaisivat viranomaisille itse toimintaa, johon he haluaisivat osallistua.
– Työttömän pitää osoittaa, että hän ansaitsee tuet. Tässä mallissa ei ole varsinaisia sanktioita, vaan osallistuminen on ehto koko tuen saamiselle.
Työtön sopisi itselleen sopivasta ”osallistumistoiminnasta” sosiaalityöntekijän kanssa.
– Jos mikään neuvottelu sosiaalityöntekijän kanssa ei tuota tulosta, henkilö siirtyy toimeentulotuelle, josta taas voi aina palata osallistumistuen piiriin.
Mikä laskettaisiin osallistumiseksi?
Koska tutkijaryhmän ehdottama malli tekisi kymmenien tuhansien suomalaisten työttömyysturvan ehdolliseksi, Hiilamo painottaa, että osallistumiseksi hyväksyttävän toiminnan kirjon on oltava hyvin laaja.
Siitä huolimatta esimerkiksi päiväkoti-ikäisten lasten kanssa kotiin jääminen ei välttämättä olisi osallistumista, kun taas omaishoitajana toimiminen olisi.
– Näistä asioista emme ole tehneet yksityiskohtaista erittelyä. Varsinaista työtä osallistumistoiminta ei saa olla, sillä työstä pitää maksaa palkkaa.
Tutkijaryhmä ei ole myöskään tehnyt tarkkoja suunnitelmia siitä, kuinka monta tuntia kuukaudessa työttömän pitäisi ”osallistua” ja miten sitä valvottaisiin. Lähtökohtaisesti osallistumistulo perustuu luottamukseen, Hiilamo kertoo.
Hallitus kaavailee muutoksia jo ensi vuodeksi
Selvityksen tehneeseen tutkijaryhmään kuuluvat Hiilamon lisäksi muun muassa THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio ja Turun kaupungin muutosjohtaja Antti Parpo, joka oli selvittämässä osallistavan sosiaaliturvan luomista jo Jyrki Kataisen hallitukselle.
Ryhmän ehdotukset osallistavasta sosiaaliturvasta sopii ottaa vakavasti, sillä ”tutkijoiden esityksen pohjalta hallitus ratkaisee, miten asiassa edetään”.
– Mikäli malli edellyttää säännösmuutoksia, niitä koskeva hallituksen esitys valmistuu syksyllä 2017, hallitus kertoo sivuillaan.
Hiilamon ryhmän ehdotus muuttaisi suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää kuitenkin niin perusteellisesti, että sen toteuttaminen alle vuodessa on hyvin epätodennäköistä.
Katso jutun pääkuvana olevalta videolta, mitä mieltä tavalliset suomalaiset ovat mieltä uudistuksesta.
