Toimeentulotuki siirtyy Kelalle – kasvaako hakijoiden määrä? ”Helppo syrjäytyä omasta halustaan”

100 000 suomalaista jättää hakematta toimeentulotukea. Tuen siirto kunnilta Kelalle tekee hakemisesta vähemmän nöyryyttävää, asiantuntijat arvelevat.

12.11.2016 13:41

Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirtyy vuodenvaihteessa kunnilta Kelalle.

Kelan mukaan sen etuuskäsittelijöillä tulee pitämään kiirettä, sillä toimeentulotuen saajia arvioidaan ensi vuonna olevan lähes 500 000 ja pelkästään joulukuussa Kelaan odotetaan saapuvan 150 000 hakemusta.

Toimeentulotuen tarkoitus on taata viimesijainen toimeentulo tilanteessa, jossa henkilön tulot eivät riitä jokapäiväisiin menoihin kuten asumiseen ja ruokaan. Perusosan suuruus on tänä vuonna 485,50 euroa.

Toimentulotuen suuruus ei Kela-siirron yhteydessä muutu, mutta hakijoiden määrä saattaa asiantuntijoiden mukaan kasvaa. Tuen hakemisen Kelalta arvioidaan olevan yksinkertaisempaa, helpompaa ja vähemmän nöyryyttävää kuin sen hakeminen kunnalta.

Suomesta löytyy ainakin 100 000 toimeentulotukeen oikeutettua henkilöä, jotka eivät tukea hae, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pasi Moisio viime vuonna.

Syy vastustukseen: mitä enemmän tuensaajia, sitä suuremmat kulut

Toimeentulotuen perusosan siirtämistä kunnilta Kelalle kokeiltiin 1990-luvun puolivälissä 34 kunnassa, ja kokeilun perusteella hakemusten käsittelyajat lyhenivät ja tuen myöntämisperusteet yhtenäistyivät.

Muutoksen valtakunnallista toteuttamista kannattivat silloin Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto, kun taas Kokoomus ja Sdp vastustivat.

Ratkaisevaksi muodostui lopulta valtiovarainministeriön kielteinen kanta: tukien hakemisen helpottuminen ja alikäytön väheneminen olisi ministeriön näkemyksen mukaan voinut kasvattaa kustannuksia.

THL:n Pasi Moisio on sitä mieltä, että pitkällä aikavälillä tukien alikäyttö itse asiassa lisää yhteiskunnan kuluja, sillä se johtaa usein esimerkiksi masennus- tai työkyvyttömyyskierteeseen.

Jäävätkö apua tarvitsevat vaille riittävää ohjausta?

Lähes 20 vuotta kokeilun jälkeen siirto Kelalle toteutuu, mutta huolia se herättää tälläkin kertaa.

Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Sosten toteuttamassa Sosiaalibarometri 2016 -kyselyssä useat asiantuntijat epäilivät, että lukuisat toimeentulotuen saajat tulevat jäämään ilman muuta tarvitsemaansa apua.

Vaikka alan asiantuntijat pitävät keskitetyn sähköisen asioinnin lisääntymistä ja tukien alikäytön vähenemistä hyvinä asioina, osa heistä pelkää, että Kela ei ohjaa kaikkia vaikeassa tilanteessa olevia toimeentulotuen hakijoita yhtä hanakasti sosiaalityön palveluiden piiriin kuin kunnat tekevät.

– Kela-siirron jälkeen asiakkaan on helppo syrjäytyä omasta halustaan, Kelan tutkijat tiivistävät Sosiaalibarometrissa esiin nousseet näkemykset.

”Tehokas keino olisi perustulo”

Ei ole lainkaan varmaa, miten toimeentulotuen perusosan siirtäminen kunnilta Kelalle lopulta vaikuttaa tukea hakevien määrään.

Kelan erikoistutkijan Markku Laadun mukaan syyt tukien alikäyttöön ovat hyvin moninaisia eikä niiden yleisyyttä tunneta tarkasti.

– Jos alikäyttöä haluttaisiin merkittävästi vähentää, tehokas keino siihen olisi perustulo tai vain pienituloisille maksettava tulotuki eli niin sanottu negatiivinen tulovero, Laatu kirjoitti vuosi sitten.

Negatiivisella tuloverolla viitataan järjestelyyn, jossa henkilö saa valtiolta automaattisesti taloudellista tukea, jos hänen tulonsa jäävät ennalta määritetyn rajan alle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?