Suomea hallitsevat 60-luvulla syntyneet – minne katosivat kuusikymppiset? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tämä ikäluokka valtasi Suomen johtopaikat – minne katosivat kuusikymppiset?

Puolet suuryritysten johtajista ja johtavista poliitikoista on syntynyt 60-luvun alussa. Politiikan huippuviroista ei 50-luvulla syntyneitä enää löydy.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen, Storan Karl-Henrik Sundström ja Keskon Mikko Helander ovat kaikki syntyneet vuonna 1960.­

6.11.2016 6:02

Poliittinen ja taloudellinen valta on Suomessa keskittynyt 1960-luvun alussa syntyneille henkilöille.

Noin puolet suurimpien yritysten toimitusjohtajista, ministereistä, eduskuntapuolueiden johtajista ja eduskuntaryhmien puheenjohtajista on syntynyt vuosina 1960–1965, käy ilmi Taloussanomien selvityksestä.

Huomattavaa on, että politiikan tärkeimmiltä jakkaroilta ei presidentti Sauli Niinistöä lukuun ottamatta löydy yhtään ennen vuotta 1961 syntynyttä eli yli 55-vuotiasta henkilöä.

Sen sijaan kahdeksaa Suomen 20 kärkiyrityksestä vetää 1950-luvulla syntynyt toimitusjohtaja. Suuryritysten toimitusjohtajista vanhimmat ovat vuonna 1955 syntyneet OP Ryhmän Reijo Karhinen ja Sammon Kari Stadigh.

50-lukulaiset jäivät suurten ikäluokkien varjoon?

Mielikuva politiikasta harmaantuvien miesten temmellyskenttänä on tuskin vieläkään täysin haihtunut, mutta puolet puolueiden ja eduskuntaryhmien johtajista ovat alle viisikymppisiä.

Suomalaisten eliittien koostumusta tutkinut Tampereen yliopiston professori Ilkka Ruostetsaari huomauttaa, että poliittinen eliitti on vuosikymmenten ajan ollut muiden eliittiryhmien edustajia nuorempaa.

– Sanoisin, että politiikassa huipulle voi yleisesti nousta nuorempana kuin liike-elämässä. Suuryritysten ylimpiin johtotehtäviin pätevöityminen vie vuosia, Ruostetsaari toteaa.

Hänellä ei ole varmaa vastausta siihen, miksi 1950-luvulla syntyneet loistavat politiikan johtotehtävissä poissaolollaan ja ovat yrityspuolellakin harvassa.

– Voisi pohtia, toimivatko vuosina 1945–1950 syntyneet niin sanotut suuret ikäluokat ”tulppana” 1950-luvulla syntyneille, kun he miehittivät yritysten johtopaikat.

Kun suuret ikäluokat eläköityivät 2010-luvun taitteessa, 60-luvun alussa syntyneille viisikymppisille aukesi latu johtotehtäviin, Ruostetsaari arvioi.

Hän epäilee, että myös politiikassa aktiivisten suurten ikäluokkien siirtyminen sivuun on saattanut luoda tilaa Sanni Grahn-Laasosen, Li Anderssonin ja Antti Lindtmanin kaltaisille nuorille tähdille.

– Ei siitä silti taida löytyä järkevää selitystä 50-luvulla syntyneiden poissaololle.

”Suomessa tärkeimmät suhteet luodaan jo partiossa”

Vaikka yritysjohtajat ovat Suomessa keskimäärin vanhempia kuin huippupoliitikot, kansainvälisesti vertailtuna he ovat silti nuoria. Kun Helsingin pörssin yhtiöiden toimitusjohtajien keski-ikä oli viime vuoden lopussa reilut 51 vuotta, Yhdysvaltain suurten S&P 500 -yritysten vastaava lukema oli 57.

Ilmiö on tuttu Helsingissä ja New Yorkissa toimivan Amcham Finland -bisnesverkoston toimitusjohtajalle Kristiina Heleniukselle, joka kuvaa amerikkalaisella kulttuurilla olevan kahdet kasvot:

– Mainoksissa palvotaan nuoruutta, mutta toisaalta yritysmaailmassa ikärasismi on vähäistä ja senioriteettia arvostetaan. Yhteiskunta Yhdysvalloissa on ylipäätään hierarkkisempi kuin Suomessa.

Yhdysvaltain kokoisella markkina-alueella vaatii Heleniuksen mukaan myös paljon pitempään haalia kasaan verkostoja ja kokemusta kuin Suomen kaltaisessa pienessä maassa.

– Suomessa tärkeimmät suhteet luodaan usein jo partiossa.

Yritysjohtajilla mahdollisuus eläköityä muita aikaisemmin

Professori Ruostetsaari muistuttaa, että 50-luvulla syntyneitä yritysjohtajia on siirtänyt sivuun myös mahdollisuus jäädä eläkkeelle jo 60 vuoden iässä.

Amchamin Helenius toteaa muhkeiden eläkepakettien olevan yleisiä myös Yhdysvalloissa, mutta uskoo, että yritysjohtajilla on siellä suurempia houkutuksia jäädä työelämään.

– Hallituspaikkoja on toki tarjolla Suomessakin, mutta Yhdysvalloissa erilaisten mahdollisuuksien määrä on aivan eri luokkaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?