Saksassa heräsi huoli: ”40 prosenttia ei omista mitään”

Rikkaat saksalaiset ovat pysyneet rikkaina tai rikastuneet entisestään finanssikriisinkin aikana, mutta talouskasvukaan ei ole yltänyt parantamaan köyhempien asemaa.

15.10.2016 8:45

Tuloerot ovat Saksassa vain vahvistuneet useiden hiljattain julkistettujen selvitysten valossa. Niissä on tarkasteltu saksalaisten tulojen ja varallisuuden kehitystä 1990-luvulta alkaen.

Tulonjaon epätasaisuus on saavuttanut uuden lakipisteen Hans-Böckler-säätiön WSI-tulonjakoselvityksen mukaan. Samalla vähätuloisimmat kykenevät nyt yhä harvemmin nousemaan korkeampaan tuloryhmään, mikä onnistui vielä huomattavasti paremmin 1990-luvulla. Lisäksi osaa keskikerrostumiin kuuluvasta väestöstä uhkaa säätiön selvityksen mukaan sosiaalinen pudotus.

Saksan työministeriön uudessa Lebenslagen in Deutschland -selvityksessä on taas havaittu, että tuloerot ovat säilyneet suurin piirtein ennallaan vuodesta 1995 lähtien – rikkaat ovat pysyneet rikkaina ja köyhät köyhinä. Ketkä sitten ovat köyhiä? Niin työministeriön kuin säätiön selvityksissä köyhän tulot jäävät alle 60 prosentin saksalaisten mediaanitulosta, eli alle 11 700 euroon vuodessa.

Työministeriön selvitys on myös maan hallituksen “köyhyys- ja rikkausselostus“, jonka se julkaisi nyt 5. kerran. Tällä kertaa selvityksessä oli ensimmäistä kertaa haluttu paneutua tarkemmin myös rikkaisiin. Heistä on tiedetty tähän asti paljon vähemmän kuin vähätuloisista ja -varaisista, joista on saatu kerättyä koko ajan hyvin tarkkaa tietoa.

Kun huipputuloisten määrä on selostuksen mukaan selvästi lisääntynyt, niin myös varakkaimpien saksalaisten omaisuus on vahvasti kasvanut Manager-magazinin nyt 16. kerran julkaiseman rikkaimpien saksalaisten rankingin mukaan. 500 rikkaimman saksalaisen omaisuuden arvo on noussut vuoden sisällä 5,9 prosenttia 692 miljardiin euroon, joka on enemmän kuin Hollannin bkt:n arvo.

Rankingin kärjessä ovat edelleen BMW:n suuromistajat, sisarukset Stefan Quandt ja Susanne Klatten 30 miljardin euron varallisuudella. Heidän kannoillaan on vuoden nousijana kahvin tuotantoon ja kotitalouden hygieniatuotteisiin erikoistunut Reimannin perhe. Kärjessä ovat myös saksalaisen halpakaupan edustajat: viidenneksi rikkain on Lidlin omistaja Dieter Schwarz 19 miljardin euron arvoisella omaisuudella.

Yleistä vaurastumista taas korostaa saksalaisen vakuutusjätin Allianzin uusi Global Wealth Report. Raportissa todetaan, että vauraus kyllä kasaantuu jo valmiiksi hyvinvoiville ja varakkaille. Kehitys ei olisi sen mukaan kuitenkaan johtamassa keskiluokan eroosioon tai köyhtymiseen, vaan sen osuuden kasvamiseen – ja rikkaiden ja köyhien osuuden supistumiseen.

Tuloeroista ja niiden kasvusta on käyty viime aikoina huolestunutta keskustelua Saksassa. Ongelma ei ole se, että 10 prosenttia saksalaisista omistaa kaksi kolmasosaa kaikesta varallisuudesta, vaan se, että 40 prosenttia ei omista mitään, korostaa Marcel Fratzscher, berliiniläisen DIW-taloustutkimuslaitoksen johtaja. Hän julkaisi keväällä teoksen Verteilungskampf (Jakokamppailu).

Fratzscher ei pidä ongelman parhaana ratkaisuna tasaisempiin tuloihin johtavaa jakopolitiikkaa, vaan valtion tulojen järkevämpää sijoittamista, nyt erityisesti infrastruktuuriin, ja kansalaisten oman avun tukemista. Hän esittää omistusasumisen lisäämistä vanhuuden turvaksi. Hän korostaa sosiaalisen nousun mahdollisuuksien lisäämistä tukemalla esikouluja, kouluja ja koulutusta.

Keskustelussa on vaadittu valtiolta myös suorempaa puuttumista tulonjakoon. Kritiikin kohteena on ollut erityisesti pääomaverotus. Osinkoveroa (Abgeltungssteuer) on kutsuttiin hiljattain ”rikkaiden aleksi” (Reichen-Rabatt) Süddeutsche Zeitungin pääkirjoituksessa, kun rikkaat maksavat vain 25 prosenttia miljoonien osinkotuloistaan ja palkkatyöntekijä 40 prosenttia 50 000 euron vuosituloistaan.

Reichen-Rabatt säädettiin vuonna 2008, kun poliitikot eivät lehden mukaan uskaltaneet vastustaa uusliberalistista mantraa. Rikkaita olisi kohdeltava silkkihansikkain, etteivät he lähtisi maasta eivätkä maksaisi veroja lainkaan. Finanssikriisi on murtanut tämän opin ja johtanut julkisuudessa lisääntyviin vaatimuksiin rikkaiden yhteisvastuullisuudesta ja kansalaisten tasaisemmasta tulonjaosta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?