Tutkijat ohjaisivat äitejä hoitovapaalta töihin kannustimilla - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tutkijat: Pitkä hoitovapaa on kuin pitkä työttömyys – ”Tilanne on ihan identtinen”

Tutkijat kannustaisivat vanhempia palaamaan töihin nopeammin. Hoitovapaan venyminen voi hankaloittaa työllistymistä samalla tavalla kuin pitkä työttömyysaika.

7.10.2016 17:52

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolla perjantaina, että Suomen pitäisi lopettaa pitkän kotihoidon tukeminen.

Grahn-Laasonen toi esiin erityisesti sen näkökulman, että tutkimusten mukaan lapsi hyötyisi varhaiskasvatuksesta.

Mutta miten kotihoidontuen lakkauttaminen vaikuttaisi työmarkkinoihin, kun vanhemmat palaisivat töihin aiempaa nopeammin lasten saannin jälkeen?

Tutkijat kertovat, että tilanne on monimutkainen. Työllisyystilanne on tällä hetkellä kireä. Pitkälle hoitovapaalle jääminen voi kuitenkin entisestään heikentää vanhemman, usein äidin, työllistymismahdollisuuksia ja myös pitkän aikavälin urakehitystä.

– Tutkimukset osoittavat, että merkittävä osa kotihoidontukea hyödyntäneistä naisista on aikaisemmin ollut matalapalkkaisessa työssä. Yleensä heillä on alhaisempi koulutus, ja monella ei ole edes työpaikkaa, johon palata hoitovapaiden jälkeen, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Rita Asplund.

Asplundin mukaan tässä taloustilanteessa näiden naisten mahdollisuudet palata työelämään eivät näytä hyviltä, kun työllisyystilanne on muutenkin kireä.

– Ehkä heidän osaltaan on parempi ratkaisu, että he saavat olla kotona hoitamassa lapsiaan sen sijaan, että he eläisivät työttömyystuella.

Kääntöpuolena tilanteessa on töihin paluun vaikeutuminen.

– Mitä pidempään ollaan kotihoidontuella, sitä vaikeampaa on palata työelämään. Yhtä lailla kuin mitä pidempään on työttömänä, sitä vaikeampaa töihin paluu on. Tilanne on ihan identtinen.

Hoitovapaa voi haitata koko työuraa

Etlan Asplund uskoo, että kotihoidontuen saajilla on kuitenkin hyvin erilaisia tilanteita ja suhtautumien työhön vaihtelee. Siksi hän ei usko, että tilanteeseen on yhtä selvää ratkaisua.

– Päättäjät eivät tiedä yksittäisten perheiden tilanteista. Tärkeintä olisi, että olisi kannusteita lähteä mahdollisimman nopeasti pois kodinhoitotuen järjestelmästä kohti työelämää.

Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen uskoo, että kotihoidontukea pitäisi remontoida niin, että se kannustaisi palaamaan työelämään nopeammin.

– Kotihoidontuki vaikuttaa yllättävän paljon siirtämällä myöhemmäksi äitien työhön paluuta.

Kososen mukaan kotihoidontuella voi olla myös kauaskantoisempia vaikutuksia naisten myöhempään työuraan ja palkkakehitykseen. Asiaa tutkitaan parhaillaan laajassa Taidot työhön -tutkimushankkeessa, joka käynnistyi keväällä.

Tutkimushanke kestää kolme vuotta, ja ensimmäiset tulokset valmistuvat ensi vuonna. Mukana ovat PT:n lisäksi muun muassa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto ja Valtiontalouden tutkimuskeskus (VATT).

– Meillä on hyvä arvaus, että kotihoidontuella olo heikentää työuran nousujohteisuutta ja palkkakehitystä. Kuinka paljon ja millä tavoin, sitä emme vielä tiedä.

Kososen mukaan pelkkä kotihoidontuen olemassaolo voi haitata naisia sitäkin kautta, että yritykset rekrytoivat naisia vähemmän hanakasti, koska uskovat, että naiset saattavat olla pitkään poissa työstä.

”Ruotsissa kannustetaan osa-aikaisiin työjärjestelyihin”

Suomen tilannetta verrataan usein muihin Pohjoismaihin. PT:n Kosonen huomauttaa, että vaikka Ruotsissa ei ole samanlaista kotihoidontukea kuin Suomessa, siellä Suomen vanhempainrahakautta vastaava kausi on kuitenkin pidempi.

– Lastenhoidon ja työelämän yhdistämistä on myös Ruotsissa helpotettu kannustamalla osa-aikaisiin työjärjestelyihin.

Kotihoidontuen remontissa pitäisi Kosonen mukaan huomioida myös huonoiten toimeentulevat perheet, jotta niiden asema ei entisestään heikentyisi.

Etlan Rita Asplundin mukaan toinen tärkeä näkökulma kotihoidontuessa on tietenkin lapsen etu. Hänen mukaansa tulokset päiväkotihoidon ja varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista vaikeista olosuhteista tuleviin lapsiin ovat kiistämättömät.

PT:n Tuomas Kososen mukaan kansainvälisten tutkimusten perusteella ei ole ristiriidattomasti selvää, että varhaiskasvatus olisi aina kaikille pienille lapsille perhetaustasta riippumatta paras vaihtoehto.

– Tuloksiin vaikuttaa myös se, missä maissa tutkimuksia on tehty ja mitkä ovat kunkin maan varhaiskasvatuksen käytännöt, Kosonen sanoo.

Kuntalisä eriarvoistaa tukia

Kotihoidontuen lisäksi hoitovapaan aikana voi saada kuntalisää joissakin kunnissa. Kuntalisän määrä vaihtelee, ja se voi muodostaa tärkeän osa hoitovapaalla saatavasta tuesta.

Johtava tutkija Anita Haataja Kelasta sanoo, että kuntalisä asettaa eri kunnissa asuvat perheet eriarvoiseen asemaan.

– Kunnan ja valtion käyttäytyminen on ristiriitaista. Valtiolla tavoitteena on työllisyyden nostaminen, useilla kunnilla päivähoitomenojen vähentäminen. Ne toimivat päinvastaisiin suuntiin hidastamalla vanhemman töihinpaluuta, Haataja arvioi.

Kunnat voivat myös asettaa kuntalisän saamiselle erilaisia ehtoja. Joissakin kunnissa on ollut edellytyksenä esimerkiksi, että kuntalisää saavalla vanhemmalla on työsuhde.

Haatajan mielestä olisi järkevää pidentää vanhempainrahakautta ja samalla lyhentää kotihoidontukiaikaa.

– Se kohtelisi kaikkia samalla tavalla. Vanhempainrahakausi ei ole pidentynyt sitten 1980-luvun, vaan on edelleen vain kuusi kuukautta. Suomalaiset eivät yleensä halua laittaa alle yksivuotiasta hoitoon, joten vanhempainrahakautta pitäisi pidentää ainakin sen verran, että se jatkuisi vähintään lapsen yhden vuoden ikään saakka.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?