Lista julki: Näissä ammateissa on lyhyt koulutus ja hyvä palkka - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Lista julki: Näissä ammateissa on lyhyt koulutus ja hyvä palkka

Lyhyelläkin opintiellä voi päästä verrattain mukaville ansioille. Näitä hyvin palkattuja tehtäviä on kuitenkin aiempaa vähemmän.

8.10.2016 6:02

Korkeakoulutus on edelleen varmin tapa kasvattaa ansioita, mutta työmarkkinoilla on paljon tehtäviä, joissa pääsee kiinni kovaan palkkaan vähäisemmälläkin pänttäämisellä.

Joissakin työpaikoissa ei sen sijaan vaadita tutkintoa lainkaan, koska työn oppimisesta vastaa työnantaja.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Sampo Pehkonen huomauttaa, että vähäisen koulutustason työtehtäviä on tuhansia, joista suurin osa on nykyään palvelualoilla.

– Näitä tehtäviä ja ennen kaikkea hyvin palkattuja tehtäviä on aiempaa vähemmän teollisuudessa.

Teollisuus erottuu joka tapauksessa selkeästi joukosta: ahtaajat, paperityöntekijät ja kaivos- ja rikastustyöntekijät pääsevät palkkoihin, jotka eivät kalpene akateemisten ammattien rinnalla.

Ahtaajilla mediaanipalkka on 3 956, keskipalkka 4 132 euroa. Paperityöntekijä yltää alaa ravisuttaneista muutoksista huolimatta yhä 3 826 mediaanipalkkaan ja 3 785 keskipalkkaan. Kaivosteollisuuden avustavat työntekijät ja rikastustyöntekijät jäävät näistä vain hieman jälkeen 3 711 euron mediaanipalkalla ja 3 663 euron keskipalkalla.

Keskipalkka on palkkojen keskiarvo. Mediaaniansiolla taas viitataan keskimmäiseen palkkaan, kun palkat laitetaan suuruusjärjestykseen.

Myös prosessityöntekijät, asentajat, rakennustyöntekijät ja putkiasentajat ovat listauksessa vahvoilla.

Palkan suuruus asettuu mittakaavaan, kun katsoo näiden töiden koulutusvaatimuksia. Ahtaajat koulutetaan pääsääntöisesti töissä, paperityöntekijät taas suorittavat toisen asteen ammattitutkinnon kahdessa vuodessa tai nopeammin.

Yliopistoissa tutkinnot sen sijaan kestävät yleensä viisi vuotta, lääketieteellisessä tiedekunnassa jopa kuusi vuotta tai enemmän, jos erikoistuminen lasketaan mukaan. Ammattikorkeakouluista valmistuu keskimäärin taas kolmessa ja puolessa vuodessa.

Akateemisista ja siten useamman vuoden koulutuksen vaativista ammateista esimerkiksi psykologit, arkkitehdit, eläinlääkärit ja lukion ja peruskoulun opettajat asettuvat edellä mainittujen erottujien kanssa samalle tasolle palkkauksessa, selviää Taloussanomien yli 500 ammatin palkkavertailusta.

Epätavalliset työajat nostavat palkkaa – mutteivät aina

Oli korkeasti koulutettu tai ei, palkkaukseen vaikuttaa eniten se, kohtaako niukka tarjonta runsaan kysynnän, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Rita Asplund.

– Tämä ei koske tiettyjä ammatteja vaan kaikkia ammatteja riippumatta siitä, tarvitaanko niihin vähän tai paljon koulutusta. Mitä vähemmän koulutusta tarvitaan, sitä nopeammin tulee uusia osaajia, jotka vaikuttavat palkkatason laskuun.

Tuoreimman ammattibarometrin mukaan pulaa on nyt terveys- ja sosiaalialan sekä rakennusalan ammattilaisista. Ammattibarometrin 15 pula-ammatista 13 asettuvat näille aloille ja loput kaksi myyntityöhön. Ylitarjontaa tarkasteltavasta 200 ammatista on sen sijaan 61:ssä, joista useat ovat luovilla aloilla ja informaatioaloilla.

Ahtaajien ja teollisuuden työntekijöiden erottuminen vähän kouluttautuneiden joukosta ei varsinaisesti yllätä, mikä tulee hyvin esille arkipäivän keskusteluissakin, joissa usein ihmetellään näiden alojen kovaa palkkausta.

Miksi juuri nämä alat pomppaavat palkkalistauksissa aina päällimmäiseksi?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Pekka Sauramon mukaan teollisuuden kilpailukykyistä palkkausta selittävät työaikajärjestelyt.

– Nämä eivät ole kahdeksasta neljään -ammatteja, vaan niissä tehdään vuorotöitä ja töitä viikonloppuisin. Vastapainona hyvälle palkkaukselle on se, että työt voivat olla vaarallisia tai epätavallisiin työaikoihin perustuvia.

Vaikka myös terveydenhoitoalalla palkkaa voi nostaa jonkin verran tekemällä töitä epäsäännöllisten työaikojen puitteissa, Sauramon mukaan se ei näy samalla tavalla palkassa.

– Terveydenhoitoalalla peruspalkka on varsin matala, mutta palkkaa voi nostaa jonkin verran tekemällä töitä epäsäännöllisten työaikojen puitteissa. Siinä uhrataan kuitenkin helposti omaa vapaa-aikaa.

Palkkahaitari kasvaa koulutustason kasvaessa

Aina toisinaan syntyy nopeasti aloja ja ammatteja, joiden kysyntä on suurta ja palkat siten korkeita. Tietotekniikka-alalla esimerkiksi syntyy uusia innovaatioita usein ja äkillisesti, mutta kun osaaminen yleistyy, kysyntä laskee. Asplund mainitsee tästä esimerkkinä nettisivujen suunnittelun.

– Alkuvaiheessa se oli kysyttyä osaamista, jolla pystyi tienaamaan kohtuullisesti, mutta nythän se tietotaito on levinnyt ja moni osaa tämän taidon.

Vaikka Suomessa puhutaankin usein ylikouluttautumisesta ja akateemisten työttömyydestä, on kouluttautuminen edelleen varmin tapa päästä hyville ansioille.

– Kyllä Suomessa koulutuksesta palkitaan. Toki meillä palkkaerot ovat eurooppalaisessa vertailussa keskimääräistä pienemmät. Erittäin korkeasti koulutettuja ihmisiä ei siis palkita niin hyvin kuin maissa, joissa palkkaerot ovat suuret, toteaa Sauramo.

Palkkahaitari on keskimääräistä leveämpi korkeakoulutettujen keskuudessa. Palkkaerot ovat hieman yllättäen usein korkeammat koulutus- ja ammattiryhmien sisällä kuin niiden välillä.

– Kun vertaa ammatteja ja palkkatasoja niiden välillä, niin järjestys on muuttunut vähän 20–30 vuoden aikana. Suurimmat muutokset tapahtuvat ryhmien sisällä, eivätkä niiden välillä, sanoo Asplund.

Esimerkkiammatteja, joissa voi päästä kevyillä opinnoilla verrattain hyville palkoille (summat mediaaniansioita vuonna 2015):

  • Ahtaajat, 3 956 e/kk

  • Paperityöntekijät, 3 826 e/kk

  • Kaivosteollisuuden avustavat työntekijät ja rikastustyöntekijät, 3 711 e/kk

  • Myynti- ja ostoagentit, 3 727 e/kk

  • Aliupseerit, 3 748 e/kk

  • Kansimiehistö, vesiliikenteen työntekijät, 3 572 e/kk

  • Työkoneiden kuljettajat, 3 116 e/kk

  • Raideliikenteen kuljettajat ja työntekijät, 3 704 e/kk

  • Lihanleikkaajat, leipurit, meijeristit, 3 144 e/kk

  • Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat, 3 085 e/kk

  • Suojelu- ja vartiointityöntekijät, 3 000 e/kk

  • Rakennusten viimeistelytyöntekijät, 2 976 e/kk

Lähde: Tilastokeskus

”Pelastusalalle olisi kiinnostusta”, Ilta-Sanomien haastattelema Marko kertoo videolla. Kysyimme ihmisiltä kaupungilla, tuliko opiskeltua oikeaan ammattiin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?