Mikä on halvin tapa lämmittää talo? Selvitimme eri vaihtoehtojen kuluja - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Mikä on halvin tapa lämmittää talo? Selvitimme eri vaihtoehtojen kuluja

Julkaistu: 4.10.2016 6:10, Päivitetty 3.10.2016 14:09

Maalämpö on edullisin ja sähkö kallein tapa lämmittää omakotitaloa pitkällä aikavälillä, suuntaa antava laskelma paljastaa.

Maalämpöpumppu on halvin tapa lämmittää omakotitaloa pitkällä aikavälillä, selviää energiatehokkuuteen kannustavan Motiva-yhtiön lämmitystapojen vertailulaskurilla tehdystä suuntaa antavasta laskelmasta. (Taulukot jutun lopussa.)

Maalämpöpumpun investointikustannukset ovat alussa kalliimmat kuin muilla vertailun lämmitysmuodoilla, mutta lämmityslasku selvästi edullisin.

Kun otetaan huomioon investointi- ja lämmityskulut, maalämpöpumppu tulee edullisimmaksi keskikokoisessa uudistalossa alle kymmenessä vuodessa. 1960-luvulla rakennetussa omakotitalossa maalämmöstä tulee edullisin jopa nopeammin.

Kallein lämmitysmuoto pitkällä aikavälillä on vertailun mukaan sähkö: sen vaatimat alkuinvestoinnit ovat vertailun halvimmat, mutta lämmityskulut suurimmat.

Laskelmat on laadittu neljän hengen esimerkkiperheelle, joka asuu Keski-Suomessa. Investoinnin kuoletusajaksi on asetettu 15 vuotta. Laskelmat on tehty Motivan laskurilla, joka on verkossa vapaasti käytettävissä.

Laskurissa oltava tarkkana

Motivan pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna huomauttaa, että laskelmiin kannattaa suhtautua varauksella, koska ne ovat vain suuntaa antavia. Laskennan lopputulokseen vaikuttaa monta muuttuvaa ja vaikeasti ennustettavaa tekijää.

– Parhaiten omaan tarpeeseen sopivan arvion saa syöttämällä itse laskuriin esimerkiksi toteutuneen vuosikulutuksen tai uuden talon kohdalla suunnittelijan laskelmat lämmitysenergiatarpeesta. Myös talon muoto vaikuttaa ominaislämmöntarpeeseen, Seuna kertoo.

Laskurissa on oletuksena esimerkiksi tietyt energiamuotojen hinnat ja prosenttiarvot hintojen vuotuiselle nousutahdille. Seuna harmittelee, että laskurissa ei ole mahdollista lisätä korkoa, kun lasketaan kumulatiivisia kustannuksia usean vuoden ajalta.

– Kannattaa huolella katsoa kunkin kuvaajan tiedot ja kaikki lähtöarvot. Useimpia parametreja voi myös itse muuttaa laskennassa, hän sanoo.

– Korot ovat vaihdelleet viimeisten vuosikymmenien aikana todella paljon nollasta viiteentoista prosenttiin. Isot muutokset koroissa ja energianhinnoissa vaikuttaisivat aivan oleellisesti laskelmiin. Suosittelen kokeilemaan laskurissa erilaisia skenaarioita.

Seunan mukaan laskentaan vaikuttaa todella paljon sekin, sijaitseeko talo Etelä- vai Pohjois-Suomessa ja onko siinä esimerkiksi yksi tai useampi takka, joita käytetään säännöllisesti. Hän vinkkaa myös, että uusiutuvaan energiaan perustuva lämmitysjärjestelmä voi vaikuttaa positiivisesti koko talon jälleenmyyntihintaan.

– Kannattaa katsoa pitkän aikavälin kokonaisuutta. 15 vuottakin on laskelmissa usein aika lyhyt suhteessa järjestelmän todelliseen kokonaiselinkaareen.

Kannattaa miettiä sitäkin, kuinka paljon on halukas itse huoltamaan tai säätämään lämmitysjärjestelmää. Vertailussa ei ole mukana esimerkiksi puulämmitystä päälämmitysmuotona, joka Seunan mukaan vaatii jo erittäin paljon omaa työtä ja aktiivisuutta, mutta voi olla hyvin edullinen käytössä. Kannattavuus riippuu siitäkin, onko puuta saatavilla esimerkiksi omasta metsästä ja kuinka läheltä kotia.

Taulukot kertovat esimerkkilaskelmasta kunkin lämmitysmuodon investointikustannukset, lämmityskulut sekä 15 vuoden laskenta-ajalla muodostuvat kokonaiskustannukset. Laskelmat on tehty sekä uudelle omakotitalolle että 1960-luvun omakotitalolle.

Laskelmat kahdelle eri-ikäiselle talolle:

Investointikustannus (2010-luvun ja 1960-luvun talot):

Maalämpö 15 000 e

Pelletti 12000 e

Ulkoilma-vesilämpöpumppu ja öljy 10 000 e

Poistoilma-lämpöpumppu ja sähkö 10 000 e

Ulkoilma-vesilämpöpumppu ja sähkö 10 000 e

Kaukolämpö 7500 e

Öljy 9 000 e

Sähkö 4000 e

Lämmityslasku vuodessa (2010-luvun omakotitalo):

Maalämpö 883 e

Pelletti 1210 e

Ulkoilma-vesilämpöpumppu ja öljy 1412 e

Poistoilma-lämpöpumppu ja sähkö 1469 e

Ulkoilma-vesilämpöpumppu ja sähkö 1529 e

Kaukolämpö 1698 e

Öljy 1763 e

Sähkö 2347 e

Lämmityslasku vuodessa (1960-luvun omakotitalo):

Maalämpö 1511 e

Pelletti 2245 e

Poistoilma-lämpöpumppu ja sähkö 2514 e

Ulkoilma-vesilämpöpumppu ja öljy 2416 e

Ulkoilma-vesilämpöpumppu ja sähkö 2617 e

Kaukolämpö 2906 e

Öljy 3015 e

Sähkö 4016 e

Arvio kumulatiivisista kokonaiskustannuksista 15 vuodelta (2010-luvun talo):

(Sisältää investointikustannuksen ja lisäksi vuosittain tulevat energiakustannukset. Ei sisällä korkokustannuksia.)

1. Maalämpö 32 414 e

2. Ulkoilma-vesilämpöpumppu ja öljy 37 087 e

3. Poistoilma-lämpöpumppu ja sähkö 38 971 e

4. Pelletti 39 218 e

5. Öljy 39 925 e

6. Ulkoilma-vesilämpöpumppu ja sähkö 40 162 e

7. Kaukolämpö 45 256 e

8. Sähkö 50 296 e

Arvio kumulatiivisista kokonaiskustannuksista 15 vuodelta (1960-luvun talo):

(Sisältää investointikustannuksen ja lisäksi vuosittain tulevat energiakustannukset. Ei sisällä korkokustannuksia.)

1. Maalämpö 44 802 e

2. Ulkoilma-vesilämpöpumppu ja öljy 56 346 e

3. Pelletti 58 654 e

4. Poistoilma-lämpöpumppu ja sähkö 59 582 e

5. Ulkoilma-vesilämpöpumppu ja sähkö 61 618 e

6. Öljy 61 813 e

7. Kaukolämpö 72 124 e

8. Sähkö 83 224 e

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?