Mehubaariketju suosii työhönotossa komeita miehiä – joutuu nyt Suomessa viranomaisten syyniin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Mehubaariketju suosii työhönotossa komeita miehiä – joutuu nyt Suomessa viranomaisten syyniin

Kuvituskuva
Julkaistu: 20.9.2016 17:32, Päivitetty 20.9.2016 17:22

Suomeen saapuva mehubaariketju Joe & The Juice palkkaa maailmalla lähes pelkästään miehiä, jotka sopivat trendikkääseen brändiin. Viranomaiset tutkivat, syrjiikö yhtiö työnhakijoita.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto selvittää, rikkooko Suomessa marraskuussa aloittava mehubaariketju Joe & The Juice syrjintälakeja työhönotossaan.

Tanskalainen Joe & The Juice -ketju tunnetaan maailmalla miehiä suosivasta rekrytointipolitiikastaan. Ketjun brändi- ja viestintäjohtaja Kasper Garnell kertoi perjantaina Taloussanomille, että miesten suosiminen on "jäänyt päälle" yhtiön työhönotossa ja muodostunut osaksi brändiä.

Brändiin näyttää kuuluvan myös, että työntekijät ovat järjestään nuoria ja komeita. Garnellin mukaan yhtiö kuitenkin arvioi maakohtaisesti, mikä missäkin toimii. Islannista työntekijöistä puolet on naisia, kun muualla naisia on keskimäärin vain yksi viidestätoista työntekijästä.

Ketju avaa marraskuun lopussa liikkeen Helsingin keskustaan Stockmannin tavarataloon ja myöhemmin toisen Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Viranomaiset päättävät tällä viikolla, onko tarvetta alkaa selvittää tarkemmin mahdollista syrjintää.

– Tutkimme asiaa lisää ja katsomme, edetäänkö asiassa. Mitään tuomioita ei olla etukäteen antamassa, sanoo ylitarkastaja Eerik Tarnaala Etelä-Suomen aluehallintovirastosta (AVI).

Tarvittaessa yhtiöltä pyydetään selvitys mahdollisesta syrjivästä käytännöstä ja siitä, onko työnhakijoihin kohdistuville vaatimuksille perusteita.

Joe & The Juicen tapausta mutkistaa se, että yritys ei ole julkaissut varsinaista rekrytointi-ilmoitusta, johon viranomaisen olisi helppo tarttua. Yhtiö on ainoastaan avannut kansainvälisillä verkkosivuillaan sähköisen työnhakujärjestelmän, jonka kautta voi hakea töihin myös Suomeen. Palvelussa ei esitetä vaatimuksia työnhakijalle.

Viranomaiset voivat silti puuttua myös lausuntoihin, joita työnantaja on esittänyt julkisuudessa.

– Jos työnantaja sanoo jotakin julkisesti, se voi sulkea etukäteen pois potentiaalisia hakijoita, jotka eivät sitten lähetä hakemusta ollenkaan, vaikka työpaikkailmoituksessa ei vaatimuksia mainita, Tarnaala sanoo.

Ilmiöstä on Tarnaalan mukaan EU-tuomioistuimen ennakkotapaus, jossa työnantajan katsottiin menetelleen syrjivästi, kun se oli esittänyt julkisesti etniseen alkuperään liittyviä lausuntoja, joiden tulkittiin olevan syrjiviä vaatimuksia työnhakijoille.

Työnhakusyrjinnästä valitetaan harvoin

Joe & The Juicen tapauksessa voi olla mahdollista, että työnantajan epäillään syrjivän hakijoita iän, ulkoisten ominaisuuksien tai sukupuolen perusteella.

Ikään ja ulkonäköön liittyviä työnhaun syrjintäepäilyjä ei Tarnaalan mukaan tule AVI:n tietoon usein.

– Tilanteita, joissa joku kokee, että nuorempi syrjäytti työnhaussa, tulee meille vuosittain muutama. Monesti kyseessä on viranhaku.

Ulkonäköön liittyvät tapaukset ovat vielä harvinaisempia.

– Meillä on ollut vain ihan muutamia. Muistan yhden tapauksen, jossa ulkonäkö taisikin liittyä enemmän henkilökohtaiseen hygieniaan ruokatarvikkeiden käsittelyä sisältäneessä työssä, Tarnaala sanoo.

Sukupuolisyrjintä ei kuulu AVI:lle, vaan tasa-arvovaltuutetulle.

– Tasa-arvovaltuutettu ei ota kantaa tapaukseen, ennen kuin asiasta on olemassa mitään konkreettista näyttöä, kuten työpaikkailmoitus, sanoo ylitarkastaja Miko Lempinen Tasa-arvovaltuutetun toimistosta.

Tasa-arvovaltuutetun toimiston mukaan Suomessa lain lähtökohtana on, ettei työpaikkaan saa ilman painavaa, hyväksyttävää tehtävään liittyvää syytä valita henkilöä sukupuolen perusteella. Työsuhteen henkilökohtaisuuden vuoksi esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan palkkaaja voi hakea vain tiettyä sukupuolta olevaa työntekijää.

Työnantaja saa toivoa "sporttista sorttia"

AVI:n Eerik Tarnaalan mukaan asiakaspalvelutehtäviä varten työnantaja saa esittää jonkun verran toivomuksia ulkoisen olemuksen suhteen.

Kilpailevaan mehubaariketju Jungle Juice Bariin haetaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelussa kahvilapäällikköä, jolta edellytetään muun muassa terveellisiä elämäntapoja. Lisäksi ilmoituksessa mainitaan, että "ei haittaa, jos päällikkö on sporttista sorttia".

Tarnaalan mukaan ilmoitus on hyväksyttävä.

– Se on aseteltu sellaiseen muotoon, että sporttisuus on eduksi luettava asia. Asiakaspalvelussa voi edellyttää siistiä ulkoasua, ja että ei ole esimerkiksi näkyviä tatuointeja.

Etelä-Suomen aluevirasto saa vuosittain käsiteltäväksi kaikkiaan reilut sata yksityishenkilöä työelämässä koskevaa syrjintätapausta. Määrä vastaa noin puolta koko Suomen tapauksista, Tarnaala arvioi.

Valtaosa on sellaisia, että henkilö on saanut lopputilin työstään ja on herännyt epäilys, että se on johtunut terveydentilasta. Työnhaussa yleisin syrjintäongelma on, että hakijalta edellytetään täydellistä suomenkielentaitoa, vaikka sitä ei tehtävässä tarvita.

– Ajatuksena on, että halutaan välillisesti estää muita kuin suomalaisia hakemasta, Tarnaala sanoo.

Jos yritys toimii AVI:n mielestä Suomen yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon vastaisesti, se ilmoittaa tapauksista poliisille. Syyttäjä päättää, nostetaanko yritystä vastaan syytteitä. Poliisille menee AVI:lta noin parikymmentä tapausta vuosittain.

Tuoreimmat osastosta