Tulevaisuusprofessori neuvoo, miten tekoälyn aiheuttama massatyöttömyys voidaan välttää

Julkaistu:

Haastattelu
Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professorin Markku Wileniuksen visiossa yhteiskunta on strateginen toimija, joka pitää huolen siitä, ettei eriarvoisuus revähdä liian suureksi.
– Suomea vaivaa teollinen kooma. Ei uskota, että maailma on muuttunut.

Näin toteaa tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius kertoessaan mikä häntä huolettaa kotimaassaan eniten.

Wilenius lukeutuu laajaan tutkijoiden joukkoon, joiden mukaan maailma voi näyttää jo muutaman vuosikymmenen kuluttua hyvin erilaiselta.

Hiljattain Suomessa vierailleen yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston professorin Erik Brynjolfssonin mukaan perinteisiä, esimerkiksi teollisuuden työpaikkoja ei voida eikä tule pyrkiä pelastamaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Teknologiassa otetaan edistysaskelia nyt nopeammin kuin huippututkija olisi muutama vuosi takaperin uskonut. Esimerkkinä on muun muassa robottiautoja jo nyt Yhdysvaltojen Pittsburgissa testaava kyytipalvelu Uber.

Oxfordin yliopiston vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan noin puolet työpaikoista Yhdysvalloissa on vaarassa kadota digitalisaation ja tekoälyn kehittymisen vuoksi.

Toissavuonna Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkisti tutkimuksen, jonka mukaan Suomen työpaikoista vaarassa on 36 prosenttia.

Helsingin Sanomille puhuneen Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan mukaan työttömyys tulee nousemaan tulevaisuudessa automaattisesti myös aloilla, joilla menee hyvin.

Wileniuksen mielestä olennaisinta ei ole, että automaatio ja robotit vievät yhä useampien työpaikat. Vaikka muutostahti on kiihtynyt, asiassa ei ole mitään uutta. Näin on tapahtunut niin kauan kuin teollista toimintaa on ollut.

Olennaista on kuinka muutokseen sopeudutaan. Ongelmia syntyy, kun yhteiskunnan rakenteet eivät uudistu teknologian nopean kehityksen tahdissa.

– Yhteiskunnat ovat toimineet periaatteella, jossa raaka-aineista on tehty puoliväkisin halpoja ja verotulot kerätty työtä verottamalla. Edulliset raaka-aineet ovat pyörittäneet taloutta ja tuottaneet kasvua, Wilenius toteaa.

Hänen mukaansa työn verotusta pitäisi laskea radikaalisti ja nostaa raaka-aineiden käyttöön ja kulutukseen liittyvää verotusta, josta saadaan tulevaisuuden veropohja.

Samalla hillitään kulutusta, joka on ollut tehotonta. Maailma ei enää kestä entisenlaista raaka-ainerallia.

– Ihminen tulee vapauttaa tekemään töitä, joita robotit ei syystä tai toisesta kykene hoitamaan. On valtavasti tekemätöntä työtä, koska työvoimakustannukset ovat liian korkeita, Wilenius sanoo.

"Vapautetaan ihmiset palvelemaan toisiaan"

Teknologian edistysaskelien tuomat muutokset ovat osaltaan kiihdyttäneet kehitystä, jossa raha valuu rikkaille ja keskiluokan ja työväen suhteellinen varallisuus ja ostovoima polkevat paikallaan tai jopa laskevat.

Liiketoiminnassa kyetään luomaan pääomalle valtavasti lisäarvoa yhä harvemman kansalaisen työpanoksella. Digitaaliset tuotteet, automaatio ja robotit vievät suuntaan, jossa itse tuotantoprosessien työllistämisvaikutus jää murto-osaan aiemmasta.

Wilenius ei ota suoraan kantaa perustulomallin puolesta. Hänestä yhteiskunnan strategisena tehtävänä on kuitenkin huolehtia siitä, ettei kansalaisten eriarvoistuminen kasva liian suureksi.

– Varallisuus kasautuu tällä hetkellä liiaksi. Suomessakin varallisuuserot ovat kasvaneet dramaattisella tavalla 2000-luvulla. Jos tämä sallitaan, syödään se etu, jonka robotisaatio voi tuoda vapauttamalla ihmiset palvelemaan toisiaan.

Vapaus palvella toisiamme. Tämä on Wileniuksen mukaan keskeistä kun pohditaan mitä työ ja toimeentulo ovat tulevaisuudessa.

– Kulttuurissa ja ilmaisussa on ymmärretty jo pitkään, että pitää olla vapaus. Sama sosiaalisella puolella. Ymmärretään, että suhteellinen tasa-arvo pitää yllä yhteiskuntarauhaa ja koheesiota.

Samaa vapautta Wilenius peräänkuuluttaa talouteen.

Automaation hoitaessa yhä suuremman siivun aineellisista tarpeista, avainsana on sosiaalinen vuorovaikutus, josta saa henkistä tyydytystä.

– Kun käytän esimerkiksi Airbnb-palvelua, saan siitä aivan toisenlaisen elämyksen kuin jos menisin asumaan hotelliin. Näitä ja muita elämyksiä halutaan koko ajan enemmän.

Wileniuksen mukaan tulevaisuuden nimittäjiä ovat jakamis- ja elämystalous: ekosysteemi, jossa kaikki antavat ja saavat jotakin.

Siirtymävaihe on rankka

Mitä on "teollinen kooma", joka vaivaa Suomea?

Se on Wileiuksen mukaan muutosvastarintaa, vanhojen lääkkeiden tarjoamista uusiin ongelmiin ja saavutetuista eduista kiinni pitämistä. Ei haluta uskoa maailman muuttuvan.

– Luova tuho on nyt todella nopeaa. Nokia on hyvä esimerkki siitä kuinka nopeasti voidaan tulla huipulta alas, Wilenius sanoo.

Wileniuksen mukaan on käynnissä siirtymävaihe venäläisen taloustieteilijä Nikolai Kondratjevin taloussykliteorian kuudenteen aaltoon, jonka muutosmoottori on älykäs teknologia.

Kondratjevin aallot hahmottavat teollisen ajan niin sanottuja pitkiä taloussyklejä, joiden nimittäjiä ovat olleet höyrykoneen keksiminen, rautatiet ja teräs, sähkö ja kemikaalit, autot ja petrokemikaalit ja viidentenä digitaalinen teknologia.

Siirtymävaiheet ovat usein rankkoja ja moni jää tyhjän päälle. Juuri tähän paineeseen rakenteelliset muutokset osaltaan ovat perustuneet.

Aiemmat menestystekijät voivat nopeassa siirtymävaiheessa kuitenkin muuttua menestyksen vastavoimiksi, hidastaen uuden syklin imuun pääsemistä. Näin on Wileniuksen mukaan käynyt myös Suomessa, kun uudet toimijat haastavat työntekoon ja yritystoimintaan liittyvää lainsäädäntöä.

Hänestä uuden vastavoimana ovat Suomessa liian jäykät työmarkkinat ja niiden keskitetty ratkaisukehikko. Wileniuksen mukaan Suomen vanhassa teollisuuteen ja vientiin nojaavassa taloudessa malli oli hyvä ja ymmärrettävä, mutta nyt kaivataan jo kipeästi joustoa.

Wileniuksen mukaan on käsittämätöntä, kuinka paljon isoilla työmarkkinaosapuolilla on yhä valtaa ja toisaalta kuinka vähän kuuluu pienten yritysten ääni, jotka luovat nyt Suomeen työpaikkoja.

Energiaratkaisuissakin podetaan hänestä samaa vanhaa tautia.

– Nykysäädöksillä ydinvoima ei ole enää halpaa. Tästä huolimatta sitä pusketaan eteenpäin ja toivotaan sen pelastavan suomalaisen teollisuuden. Toivemaailma on epärealistinen.

Epäkohdista ja rankasta siirtymävaiheen kivuista huolimatta Wilenius näkee tulevaisuudessa valoa. Suomen vahvuuksiksi hän luettelee muun muassa monipuolisen teknologisen osaamisen, sosiaalinen oikeudentunnon ja hienon koulutusjärjestelmän.

Tulevaisuusprofessorin peruskaava parempaan kulkee näin: tunnustetaan tosiasiat ja se, että menneisyys on mitä on, opitaan siitä ja mennään eteenpäin.

– Uskon, että luomme maailmaa omilla ajatuksillamme ja aikomuksilla. On todella tärkeää, että pidämme kiinni oikeanlaisesta optimismista.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kunnanjohtajat vaihtuvat villiä vauhtia Vimpelissä – nyt puikkoihin astuu sotilas Sami, 28

    2. 2

      Suomalaisyritys opettaa kiinalaislapsia epäonnistumaan – ”Kun minä olin lapsi, meidän piti oppia”

    3. 3

      Kalasataman kerrostalon tuleva asukas vesivahingosta HS:lle: ”Alkaa pelottaa, miten firma selviää kaikesta”

    4. 4

      Oriola vajosi raskaasti tappiolle – aloittaa 20 miljoonan euron säästöohjelman

    5. 5

      Epäselvyys talouden suunnasta tuo epävarmuutta markkinoille

    6. 6

      Voisiko kesämökin armahtaa sähkönsiirron maksuista talveksi? Energiateollisuus: Sähköverkko on kuin joki

    7. 7

      ”Ei ulosottomies helposti ryhdy 1 000–2 000 euron lainasta asuntoa realisoimaan”

    8. 8

      21-vuotiaana Julius keksi omaperäisen konstin saada kesätöitä ja se toimi – näin hänellä sujuvat bisnekset nyt

    9. 9

      Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

    10. 10

      Tällainen on kohutun Aurora Lainan kiistelty esikuva – teki perustajastaan miljardööriin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kunnanjohtajat vaihtuvat villiä vauhtia Vimpelissä – nyt puikkoihin astuu sotilas Sami, 28

    2. 2

      Kalasataman kerrostalon tuleva asukas vesivahingosta HS:lle: ”Alkaa pelottaa, miten firma selviää kaikesta”

    3. 3

      Voisiko kesämökin armahtaa sähkönsiirron maksuista talveksi? Energiateollisuus: Sähköverkko on kuin joki

    4. 4

      Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

    5. 5

      Oriola vajosi raskaasti tappiolle – aloittaa 20 miljoonan euron säästöohjelman

    6. 6

      21-vuotiaana Julius keksi omaperäisen konstin saada kesätöitä ja se toimi – näin hänellä sujuvat bisnekset nyt

    7. 7

      Suomalaisyritys opettaa kiinalaislapsia epäonnistumaan – ”Kun minä olin lapsi, meidän piti oppia”

    8. 8

      ”Ei ulosottomies helposti ryhdy 1 000–2 000 euron lainasta asuntoa realisoimaan”

    9. 9

      Epäselvyys talouden suunnasta tuo epävarmuutta markkinoille

    10. 10

      Tällainen on kohutun Aurora Lainan kiistelty esikuva – teki perustajastaan miljardööriin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Töölöläinen taloyhtiö päätti muuttaa ullakon asunnoiksi – hyvä diili muuttuikin painajaiseksi

    3. 3

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    4. 4

      Voisiko kesämökin armahtaa sähkönsiirron maksuista talveksi? Energiateollisuus: Sähköverkko on kuin joki

    5. 5

      Lidlin jauhelihassa taas salmonellaepäily – keskeyttää yhteistyön lihatalon kanssa

    6. 6

      Joronjälkeä myyvä Auvo, 63, tekee hotellissaan kaiken yksin – ”Heittelen yläpystyyn mummoja, jotka haluavat tanssia”

    7. 7

      Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

    8. 8

      Huoltomies nukkui pommiin, kieltäytyi töistä, törmäsi liikenteenjakajaan ja aiheutti vesivahingon – miten kävi potkujen?

    9. 9

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    10. 10

      Yrittäjä vaati 400 000 euroa sopimuksen rikkomisesta – sai 500 euroa liikennemerkistä

    11. Näytä lisää