Nordea ennakoi suhdanne-ennusteessaan, että Suomen työttömyysaste on tänä vuonna 9,0 prosenttia. Ensi vuonna se alenee 8,8 prosenttiin ja pysyttelee seuraavanakin vuonna lähellä tuota lukemaa.
Kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna yhden prosentin viime vuodesta, mutta kasvutahti hiipuu ensi vuonna 0,8 ja seuraavana vuonna 0,6 prosenttiin.
Talouskasvu ei pääekonomisti Aki Kangasharjun mukaan ole sellaista, että hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoitetta voitaisiin saavuttaa. Työllisyysaste on nyt 68,5 prosenttia.
Kilpailukykysopimuskaan ei hänestä riitä parantamaan työllisyyttä.
– Tarvitaan radikaalimpaa työllisyyspolitiikkaa tai lisää säästöjä, Kangasharju sanoi esitellessään pankin suhdannekatsausta tänään.
Jo päätetyt säästöt eivät myöskään näytä riittävän velkaantumisen taittamiseen. Nordea ennakoi julkisen talouden velan suhteessa bruttokansantuotteeseen kolkuttelevan parin vuoden päästä 70 prosentin rajapyykkiä.
Matalan palkan lisäksi sosiaaliturvaa
Kangasharju pitää tärkeinä työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön Jari Gustafssonin ja valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen avauksia matalapalkkatyön lisäämisestä.
Esimerkiksi Hetemäki sanoi vajaa kuukausi sitten, että työllisyysasteen paremmaksi saaminen vaatisi, että suomalaiset hyväksyisivät palkkaerojen kasvun.
– Olemme ehdottomasti virkamiesten kannalla, Kangasharju sanoi.
Muutos vaatisi hänen mukaansa samalla sosiaaliturvan uudistamista siten, että pienipalkkainen saisi osan toimeentulostaan työtulona, osan sosiaaliturvasta.
Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen sanoi, että yhdistelmällä olisi tarkoitus työllistää työttömiä.
– Se ei koskisi työmarkkinoilla jo olevia.
Kiivasta talouskasvua on turha odotella
Kangasharjun mielestä Suomessa pitäisi hyväksyä se, että entisenlainen talouskasvun aika ei enää palaa. Toisaalta nykytilanteessa kahden prosentin talouskasvu riittää jo kasvattamaan työllisyyttä.
Maailmantalous kasvaa Nordean mukaan tänä vuonna kolmen prosentin tahtia. Vaikka se kiihtyy hieman ensi vuonna, vientinäkymät pysyvät vaisuina.
Rakentaminen ja yksityinen kulutus pitävät nyt yllä talouskasvua, mutta näillä näkymin kumpikin vähenee työllisyyden ja ostovoiman niukan kohenemisen vuoksi. Sorjonen huomautti, että kotitaloudet ovat yksi keskeinen rakentamisen rahoittaja.
– Jotta vienti kasvaisi, Suomen pitäisi voittaa markkinaosuuksia muilta, Kangasharju sanoi.
