Miksi Suomen työpaikat eivät täyty? Tohtorikolmikolta armoton selitys - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Miksi Suomen työpaikat eivät täyty? Tohtorikolmikolta armoton selitys

Bengt Holmström, Sixten Korkman, Vesa Vihriälä: "Kohtaanto-ongelman vaikeutuminen näyttäisi johtuvan pääosin työpaikkojen ja työntekijöiden ominaisuuksien erilaisuudesta tai työttöminä ja työvoiman ulkopuolella olevien liian heikoista kannustimista työn vastaanottoon."

Bengt Holmström.

26.8.2016 14:52 | Päivitetty 26.8.2016 14:58

Professori Bengt Holmström Massachusetts Institute of Technologystä, professori Sixten Korkman Aalto-yliopistosta ja toimitusjohtaja Vesa Vihriälä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta laativat valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) pyynnöstä muistion talouspolitiikan "suuntaustarpeista".

Kolmikko näkee suuria ongelmia Suomen työmarkkinoiden toimivuudessa.

– Jopa verraten vaatimattomaan työtuntien kasvuun on viimeisen vuoden aikana liittynyt avointen työpaikkojen määrän nopea kasvu korkeasta työttömyydestä ja alhaisesta työllisyysasteesta huolimatta, muistiossa todetaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreet tilastot tukevat väitettä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin heinäkuun aikana 36 000 eli 3 000 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli heinäkuussa avoinna 67 800 työpaikkaa, mikä on 6 600 enemmän kuin vuosi sitten. Avoimia työpaikkoja on nyt enemmän kuin vuosikausiin.

Kun avoimien työpaikkojen määrä kasvaa voimakkaasti, ja samaan aikaan työttömyys hellittää hitaasti, ollaan tilanteessa, jossa työn tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa.

– Vaikka työvoiman alueellinen liikkuvuus on yhä puutteellista, kohtaanto-ongelman vaikeutuminen näyttäisi johtuvan pääosin työpaikkojen ja työntekijöiden ominaisuuksien erilaisuudesta tai työttöminä ja työvoiman ulkopuolella olevien liian heikoista kannustimista työn vastaanottoon.

Tohtorikolmikon mukaan työttömyys ilmenee erityisesti työttömyyden keston pidentymisenä. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi tiistaina, että pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 127 200, mikä on 14 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Muuten työttömyys oli pienessä laskussa.

Professorien mukaan erityisongelman muodostavat maahanmuuttajat.

– Heidän työmarkkinakelpoisuutensa on mm. puutteellisen kielitaidon ja usein alhaisen koulutustason takia heikko, muistiossa todetaan.

Kiky-sopimus ja "Suomen malli" eivät riitä

Kolmikko on sitä mieltä, että kilpailukykysopimus ja siihen liittyvä yhteisymmärrys "Suomen mallista" tukevat kustannuskilpailukyvyn paranemista. Siihen liittyy myös ongelmia.

– Sopimus asettaa rajoituksia sille, missä määrin hallitus voi muokata työmarkkinoiden toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Tästä huolimatta on mahdollista parantaa työn vastaanottamisen kannusteita, tehostaa työvoimapolitiikan toimenpiteitä sekä tehdä erityisryhmien työllistäminen yrityksille kannattavammaksi.

Työvoiman tarjonnan tukemiseksi olisi tohtorikolmikon mukaan harkittava erilaisia työn vastaanottamiseen kannustavia toimia.

– Nämä voisivat koskea esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta. Myös suunnitelmat nykyisen passiivisen työttömyysturvan osittaisesta muuntaminen työllistämistueksi ja starttirahaksi vaikuttavat järkeviltä.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt keskustelevat parhaillaan mm. työttömyysturvan porrastamisesta, työttömyysturvan ansiosidonnaisen osan käyttämisestä palkkatukena tai starttirahana. Valtiovarainministeri Petteri Orpo ja työministeri Jari Lindström kertoivat torstaina, että ehdotuksia pitäisi syntyä jo ensi viikon budjettiriiheen.

Työttömyysturvan vaatimusta aktiivisesta työnhausta voisi professoreiden mielestä myös vahvistaa ja vastapainoksi ns. aktiivitoimia työnhaun auttamiseksi olisi edelleen lisättävä.

– Tässä on syytä kokeilla myös uusia innovatiivisia ratkaisuja. Naisten työmarkkinoille osallistumisen mahdollisuuksien tukemiseksi olisi hyvä pidättäytyä päivähoitomaksujen korotuksista. Lisätoimien vaikutukset alijäämään tulisi pystyä kompensoimaan säästöillä toisaalla.

Maahanmuuttajille kolmikko loisi 1–2 vuotta kestävän harjoittelujärjestelyn.

– Sen puitteissa aluksi vain hyvin alhaiseen tuottavuuteen yltävät maahanmuuttajat voisivat työllistyä työehtosopimuksien määrittämää korvausta pienemmällä kustannuksella. Tällaisen järjestelyn ehdoksi voisi asettaa esimerkiksi sen, että harjoittelijat osallistuvat mm. kielikoulutukseen.

Työllisyyden kehityksen yleiskuvan kolmikko näkee melko synkkänä.

– Hallituksen työllisyydelle asettama tavoite (työllisyysasteen nousu 72 prosenttiin) toteutuu näillä näkymin korkeintaan puoliksi. Alhaiseksi jäävä työllisyysaste heikentää mahdollisuuksia julkisen talouden kestävyyden turvaamiseen pidemmällä aikajänteellä, talousviisaat toteavat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?