Virossa huutava pula pätevistä työntekijöistä – suomalaisille riittäisi ict-töitä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Virossa huutava pula pätevistä työntekijöistä – suomalaisille riittäisi ict-töitä

Virolaisyrityksiä kiusaa sopivan työvoiman puute. Etenkin ict-alan yritysten uskotaan kaipaavan tulevina vuosina lisää työvoimaa.

4.8.2016 6:03 | Päivitetty 3.8.2016 15:48

Brexitin laineet lyövät Viroonkin asti. Britannia ei ole Virolle merkittävä kauppakumppani, mutta Euroopassa lisääntyvä epävarmuus voi heilauttaa Viron varovaisesti elpyvää vientiä.

Viennin heikkous on toinen Viron talouden suurista haasteista tällä hetkellä, sanoo suurimman Virossa toimivan pankin Swedbankin pääekonomisti Tõnu Mertsina. Toinen on kasvava pula pätevästä työvoimasta – ja se taas on yksi syy palkkojen nousuun, joka kiusaa yrityksiä. Palkat vahvistuivat tammi–maaliskuussa viime vuoden vastaavaan aikaan nähden kahdeksan prosenttia.

Yksi syy työvoimapulaan on rakenteellinen. Työttömiä on 40 000, mutta osa heistä ei ole sopivaa töihin, jota yrityksissä on tarjolla, Mertsina kertoo.

Ongelma on tuttu Suomessakin. Digitaalitalouden tärkeyttä painottava Viro tahtoo kasvaa yhä merkittävämmäksi teknologian edelläkävijämaaksi, ja yritykset ovat sijoittaneet paljon uuteen teknologiaan – eivätkä olemassa olevat taidot aina osu yksiin tämän kanssa. Lisäksi Viron koulutusrakenteessa painottuvat yliopistot, kun yrityksissä kaivattaisiin lisää ammatillisen koulutuksen käyneitä, Mertsina kertoo.

Ict-sektori kaipaa tekijöitä

Työvoimapula kiusaa erityisesti ict-sektoria, jonne suomalaisiakin on houkuteltu viime vuosina. Mertsinan mukaan ict-alan työntekijämäärä on kasvanut edellisen viiden vuoden aikana 24 prosenttia, kun työpaikat ovat kaiken kaikkiaan lisääntyneet kahdeksan prosenttia.

– Virallisen tiedon mukaan työpaikkoja olisi alalla auki 730. Olen kuullut, että työntekijöitä tarvittaisiin todellisuudessa yli tuhat. Se on Viron kokoisessa taloudessa yhdellä alalla paljon, Mertsina sanoo.

Työntekijöitä kaivataan tulevaisuudessa lisää. Viron talous- ja viestintäministeriö arvioi maan digitaalista kehitystä koskevassa strategiapaperissaan, että vuoteen 2020 mennessä Viron ict-sektorin työntekijöiden määrä on kaksinkertaistunut. Vertailuajankohta ovat vuodet 2012–2013.

– Ongelmat työvoiman kanssa eivät koske ainoastaan ict-sektoria vaan ovat paljon laajempia. Ict-kompetenssia kaivataan horisontaalisesti eri sektoreilla, ja tämä tiedetään ministeriössä, kommentoi ministeriön erikoisasiantuntija Ave Lauringsonin.

Hänen mukaansa tilanteen korjaamiseksi ollaan jo ryhdytty toimiin monella saralla, ja tämä on huomioitu esimerkiksi yläasteiden opetuksessa. Ensi syksynä starttaa EU-rahoitteinen uudelleenkoulutusohjelma.

Viro tahtoo ulkomaisia osaajia

Mertsinan mukaan työvoimapula liittyy myös Viron konservatiiviseen maahanmuuttopolitiikkaan. Maassa keskustellaankin siitä, pitäisikö sääntöjä höllentää esimerkiksi ict-alan työntekijöiden kohdalla.

Ulkomaisia työntekijöitä yritetään jo houkutella maahan. Virolaisten ict-firmojen yhteistyöjärjestö ITL linjaa tavoitteissaan, että vuonna 2020 Viro rekrytoisi ainakin 1500 ulkomaista työntekijää vuodessa.

Digitoday kertoi keväällä, että suomalaiset it-osaajat ovat Virossa kovassa huudossa, ja suomalaisia onkin jo muuttanut Suomenlahden toiselle puolelle työn perässä.

Kiinnostus näyttää olevan kasvussa, ainakin ulkomaisia työntekijöitä houkuttelemaan tarkoitetun Work in Estonia -verkkosivun kävijämäärien perusteella.

– Touko–heinäkuussa verkkosivun liikenne on kasvanut viime vuoteen nähden 15–20 prosenttia, kertoo Work in Estonia -hankkeessa työskentelevä Triin Visnapuu-Sepp. Hänen mukaansa sivustolla on nyt avoinna 130 ict-alan työpaikkaa.

Talous kasvaa tänä vuonna 2,0 prosenttia - tai vähemmän

Täksi vuodeksi Swedbank arvioi huhtikuussa tehdyssä ennusteessaan 2,0 prosentin talouskasvua, ensi vuodelle 2,5 prosenttia. Mertsina pohtii, että hän saattaa joutua muuttamaan lukuja heikompaan päin tässä kuussa.

– Uskomme, että ulkomaisen kysynnän matalasuhdanne Viron viennille on nyt ohi ja tärkeimpien kauppakumppaneiden kysyntä paranee vähitellen. Toisaalta Brexitin aiheuttama epävarmuus Euroopassa voi painaa ulkoista kysyntää lähivuosina ja heikentää talousnäkymiämme, Mertsina sanoo.

Vienti on Virolle elintärkeää. Sen osuus bruttokansantuotteesta on keventynyt viime vuosina, mutta on yhä 80 prosenttia.

Onneksi kotimainen kulutus on vahvaa, ja lähinaapureissa suunta näyttää olevan parempaan päin. Suomen talous elpyy hitaasti, tai ei ainakaan mene huonompaan päin, Mertsina arvioi. Vielä taantumassa olevan Venäjän talous taas näyttää alkavan myös elpyä vähitellen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?