Yök-vaiheesta päästy yli – "Suomi voisi olla hyönteisravinnon mekka" - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yök-vaiheesta päästy yli – "Suomi voisi olla hyönteisravinnon mekka"

Kokkiopiskelijoiden Hollannissa valmistamassa hyönteisruoassa on heinäsirkkoja ja jauhopukkeja.

Julkaistu: 18.7.2016 6:01, Päivitetty 15.7.2016 15:03

Hyönteisiä ei saa vielä myydä ruoaksi Suomessa, mutta alalla on tekeillä paljon. Hyönteisjauheet ja -suklaat ovat pian kaupoissa täälläkin.

Sirkkakeksejä tai paahdettuja toukkia ei saa vielä myydä tai markkinoida Suomessa. Silti Suomessa on jo paljon niiden valmistuksessa tarvittavaa osaamista – ainakin jos alan yrityksiä on uskominen.

Suomi on Euroopan neljänneksi suurin keskittymä alalla, arvioi kasvatusjärjestelmiä kehittävän Pohjolan hyönteistalouden perustaja Santtu Vekkeli.

– Nyt on jo selvää, että jäimme kehittyneimpien länsimaiden kyydistä hyönteistuotannon, kuluttajatuotteiden ja käyttökulttuurin saralla, mutta kasvatusteknologiassa ja tutkimuksessa olemme erittäin hyvällä tasolla, Vekkeli sanoo.

Hyönteiset kuuluvat EU:n uuselintarvikelainsäädännön piiriin, mutta lainsäädäntöä on tulkittu jäsenmaissa eri tavoin. Suurimmassa osassa EU-maita hyönteisten myynti ruoaksi on kielletty, mutta Hollanti, Belgia, Britannia ja Ranska ovat ottaneet varaslähdön ja tulkinneet lakia vapaammin. Niissä myynti on jo sallittu ja tuotanto on päässyt vauhtiin. Muita merkittäviä hyönteiskeskittymíä ovat Pohjois-Amerikka ja Thaimaa.

Lakia ollaan parhaillaan uudistamassa, ja hyönteistuotteet saavat tulla kauppojen hyllyille kaikkialla EU:ssa tammikuussa 2018.

Kun myynti vapautuu Suomessa, kaupoista löytynee aluksi edelläkävijämaiden tuontituotteita, arvelee työmatkalta Aasiasta tavoitettu Vekkeli.

Hyönteisiä saa Suomessakin jo kasvattaa omaksi ruoaksi, ja maahan saa tuoda pieniä määriä omaan käyttöön. Myös hyönteisten myynti lemmikkien ruoaksi on sallittua EU:n alueella.

YK:n ruokajärjestö FAO on suositellut hyönteisten käyttöä ihmisravintona. Niissä on paljon proteiinia sekä kalsiumia, rautaa ja B12-vitamiinia. Tuotannon hiilijalanjälki on pieni.

Sama toimisi Kuussa tai Marsissa

Jos lakia tulkittaisiin toisin, Suomella olisi edellytyksiä olla alalla suurempikin, uskoo hyönteisten kasvatuksessa käytettävää tekniikkaa valmistavan EntoCuben toimitusjohtaja Robert Nemlander.

– Suomi voisi olla hyönteisteollisuuden mekka, Nemlander sanoo.

Hyönteiset tarvitsevat lähinnä lämpöä ja ravintoa, ja Suomessa riittää teollisuuden ylijäämälämpöä ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Kolmanneksi tarvitaan teknistä osaamista, eikä siitäkään ole puutetta.

Nemlander tutustui ajatukseen hyönteisravinnosta muutama vuosi sitten astronauttikokelaana, kun koulutuksessa puhuttiin ruoantuotannon mahdollisuuksista pienessä tilassa ja vähillä resursseilla.

Nyt EntoCube valmistaa hyönteisten kasvatustekniikkaa. Pienin kasvattamoista on merikontin kokoinen, ja tavoitteena on teollinen mittakaava.

EntoCube hakee vasta ulkopuolista rahoitusta, mutta on jo tehnyt yhteistyötä Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan kanssa.

– Aloitimme syrjäisestä kontista Vantaankoskella ja olemme päässeet puhumaan asiasta kansainväliselle avaruusasemalle, Nemlander kertoo.

Mieto ja pähkinäinen maku

Hyönteiset kuuluvat jo kahden miljardin ihmisen ruokavalioon. Alalla uskotaan, että ne maistuisivat suomalaisillekin.

– Vuodessa on tapahtunut paljon. Olemme päässeet yli siitä yäk-vaiheesta ja ihmiset ovat kiinnostuneita kuulemaan tuotteista, Nemlander sanoo.

Omaksi suosikikseen hän nimeää sirkkajauhetoffeen. Sirkkojen maku on Nemlanderin mukaan mieto.

– Pieni pähkinäinen tujaus, maku ei ole liian päällekäyvä. Se on siksi niin hyvä raaka-aine, että sen voi maustaa millaiseksi haluaa.

Santtu Vekkeli uskoo, että hyönteisjauheita sisältäviä tuotteita löytyy joka kaupasta vuoden kuluessa markkinoiden avautumisesta. Ensimmäisenä hyllyille ehtivät perinteiset elintarvikkeet, joiden ravintosisältöä on paranneltu lisäämällä niihin hyönteisjauhetta.

Vekkeli uskoo hyönteiselintarvikkeiden yleistyvän silti hitaasti. Sitä voisi tosin nopeuttaa sitomalla maataloustuet tuotannon ympäristövaikutuksiin, hän ehdottaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?