Professori irvii Helsingin trendikuppiloita – luovuus kukkii paremmin Pohjanmaan ABC:llä?

Julkaistu: , Päivitetty:

"Vielä on kesää jäljellä.." pyörii päässä, mutta kurkkua kuristaa. Pian on jätettävä rakas kesäpaikka ja palattava kaupunkiin. Vai pitääkö? "Onnellisuuden maantieteestä" puhuva professori uskoo vaihtoehtoon.
Oletko "pakkokaupunkilainen", jonka sydän on maaseudulla? Mitä jos voisit asua sekä maalla että kaupungissa ja jatkaa unelmaa laiturilta veteen pulahduksesta? Tai jos rakentaisit kokonaan uuden työn ja elämän poissa kaupungista?

Enemmistö hylkää ajatuksen haaveiluna ja paiskaa auton takaluukun kiinni. Mutta Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki puhuu hajautetun asumisen puolesta. Katajamäki on huomannut, että ajatus etätyöstä tai uudesta elämästä, lähempänä luontoa, kiinnostaa yhä useampia ihmisiä.

Asiaa ei ole tutkittu, mutta kahvipöytäkeskusteluista on perstuntumaa.

– Moni tuntuu toivovan, ettei tarvitsisi palata mökiltä. Liittyykö se sitten työelämään – että siinä ei viihdytä ja siksi unelmaa haluttaisi jatkaa, hän miettii.

Ekologinen askel taaksepäin?

Katajamäki on entinen vihreiden kaupunginvaltuutettu, ja pääosa erityisesti Helsingin vihreistä puhuu kaupungistumisen puolesta. Yleinen olettama on, että yhdyskuntien tiivistäminen on ekologisempaa kuin hajautettu asuminen. Eivätkö vapaa-ajan asuntojen lisääntyvä käyttö tai maalle muutto olisi askelia taaksepäin?

– Onko sekään järkevä visio ja realistinen, että pääkaupunkiseudulle muuttaa aina vaan lisää ja lisää ihmisiä? Katajamäki kysyy puolestaan.

Hän muistuttaa, että myös kaupunki itsessään aiheuttaa suuren hiilijalanjäljen. Aalto-yliopistosta viime vuonna valmistunut tutkimus haastoi yleistä uskoa, sillä keskustassa asuvalla todettiin Helsingin Sanomien mukaan olevan suurin hiilijalanjälki.

Toisaalta tuloksista ei välttämättä voi johtaa, että kaupunkirakenteen tiiviys kasvattaisi suoraan päästöjä. Yhdyskuntarakenteen tiiviyden määritys, asukkaiden tausta, elämäntapa ja lämmitysmuodot muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden vertailla maalla tai kaupungissa asumisen ekologisuutta.

Tiiviistä luovuutta?

Entä luovuus ja yrittäjyys? Tiiviimmät ja suuremmat kaupungit ovat tehokkaampia ja synnyttävät uutta taloudellista toimeliaisuutta, vihreät sanoivat kesällä. Anni Sinnemäki, joka väitteli Katajamäen kanssa aluepolitiikasta Vihreässä Langassa, totesi:

– Ideat liikkuvat, kun ihmiset, järjestöt ja koulut keskittyvät tiiviisti. Se tuottaa tehokkuutta ja tuottavuutta, jota on vaikea saada aikaiseksi muualla.

Katajamäki myöntää, että luovuutta ruokkiakseen asuinympäristön pitäisi synnyttää "fyysisen kohtaamisen mahdollisuuksia" ja kieltämättä kaupungeissa on näitä enemmän. Mutta heti perään on pakko vähän irvailla.

– Käyn usein Helsingissä, ja samaa näkee muissakin kaupungeissa. Kun menet trendikahvilaan, kaikilla voi olla kannettavat ja kaikki tuijottavat pöydän ääressä jotain ruutua. Siinä ei ole mitään luovaa. Jos menen Pohjanmaalla ABC-kahvilaan, kommunikointi on hyvinkin vilkasta.

Katajamäen mukaan ihmiset haluavat asua tiiviissä yhteisöissä, joissa palvelut ovat lähellä ja arki helppoa. Hän kutsuu sitä "läheisyyden ekonomiaksi". Kun se toimii, ihmiset viihtyvät. Idea ei toimi syrjäseuduilla eikä myöskään suurissa kaupungeissa vaan keskikokoisissa.

Tukea Sipilältä ja Sipilälle

Asumisen hajauttamiselle löytyy tukea ihan hallitusohjelmasta. Siihen on kirjattu tavoite joustavoittaa vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyvään asuinkäyttöön. Keskustassa ajatus hajautetusta asumisesta elää, Matti Vanhasen järvi-idyllissä ja maakuntauudistuksessa.

Viimeksi huhtikuussa pääministeri Juha Sipilä nostatti älämölöä puhuessaan hajautetusta kilpailuedusta. Sipilä viittasi yhden totuuden ongelmaan, joka tällä hetkellä näkyy siinä, että asumisen liikaa keskittämistä ei saa arvostella. Katajamäki puolustaa Sipilää.

– Siitä tuli aika kovia reaktioita. Kaupunkitutkijat marssivat esittelemään agglomeraation (kasautumisen) etuja.

Katajamäen visiossa olisi sekä isoja kaupunkeja että vahvoja maakuntakeskuksia. Agraarivihreä professori puhuu onnellisuuden maantieteestä. Jos kaupungeissa elää suuri määrä ihmisiä, joita asuinympäristö ei tee onnelliseksi, se on ongelma. Arki voi olla vaikeaa, asuminen kallista, ja matkat päiväkotiin ja töihin pitkiä.

– Miksi tulevaisuutemme pitää piirtyä jonkun yhden, Helsinki-Tampere-kehityskäytävän varaan?Maaseudulla on monipuolisia mahdollisuuksia asumiseen, virkistäytymiseen ja yrittämiseen. Miksi me emme hyödynnä tätä maantieteen tarjoamaa mahdollisuutta: tilaa.

– Minusta tämä maksimoisi onnen mahdollisuuden tässä maassa. Se tuottaisi paremman taloudellisenkin tuloksenkin kuin tämä äärimmäinen keskittäminen.

Maaseudulla tilastoitua enemmän porukkaa

Paluu todellisuuteen. Tilastokeskuksen kyselyissä vapaa-asunnon muuttohaluja on ollut aika harvalla. Jo asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen on kova paperisota. Vaikka ammatti mahdollistaisi etätyön, edessä on paljon muttia. Haluaako työtä edes viedä mökille?

Katajamäellä on vielä yksi väite, joka monipuolistaa kuvaa maaseudusta. Asuinpaikkakuntaan perustuvat muuttoliiketilastot ovat jähmeitä, eivätkä kerro arjen tason liikkumisesta. Jos ihmisten reaaliaikaista sijaintia voisi seurata siruilla, kartta näyttäisi toisenlaiselta kuin asuinkunnan perusteella tehty.

Ympäristöministeriön mukaan samaan aikaan, kun väestökato autioittaa maaseutua, asuttu pinta-ala on kasvanut vapaa-ajan asumisen vuoksi. Suomessa on 500 000 kakkosasuntoa, joista useimmat maaseudulla, 80 prosenttia rannoilla.

– Maantieteellinen dynamiikka ja monimuotoisuus on lisääntynyt. Me emme ole sittenkään niin keskittyneitä kuin nämä tilastot näyttävät, eikä maaseutu niin tyhjä kuin sanotaan.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Paavo, 77, myy yhä kotitaloaan: ”Kunhan kauppa onnistuisi ennen kuolemaani” – katso iäkkäiden asujien synkkä kuntatilanne

    2. 2

      IMF varoitti ”poliittisista harha-askelista” – kasvun kiihtyminen epävarmaa

    3. 3

      Elenia korottaa jälleen sähkönsiirtomaksuja – katso, miten se näkyy laskussa

    4. 4

      UPM:n Pesonen: Selluliiketoiminnalle erittäin iso harppaus

    5. 5

      Virtaako hiki jo myös työpaikalla? Muista tämä öisin vaikuttava apukeino

    6. 6

      Yritysostoja tehneen Valmetin tulos jäi ennusteista – tilauksissa piristymistä

    7. 7

      Tällaista tuntipalkkaa eri töissä saadaan – katso 200 ammatin lista

    8. 8

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    9. 9

      Kiina syytti teräksen polkumyynnistä – näin vastaa Outokumpu

    10. 10

      Evan kysely: Suomalaisten mielestä eurosta enemmän hyötyä kuin haittaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Paavo, 77, myy yhä kotitaloaan: ”Kunhan kauppa onnistuisi ennen kuolemaani” – katso iäkkäiden asujien synkkä kuntatilanne

    2. 2

      Elenia korottaa jälleen sähkönsiirtomaksuja – katso, miten se näkyy laskussa

    3. 3

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    4. 4

      Virtaako hiki jo myös työpaikalla? Muista tämä öisin vaikuttava apukeino

    5. 5

      Evan kysely: Suomalaisten mielestä eurosta enemmän hyötyä kuin haittaa

    6. 6

      Työllisyysaste pysyi likimain ennallaan kesäkuussa

    7. 7

      Rakennuslupien määrä hyytyi keväällä – arvo kasvoi

    8. 8

      IMF varoitti ”poliittisista harha-askelista” – kasvun kiihtyminen epävarmaa

    9. 9

      Kiina syytti teräksen polkumyynnistä – näin vastaa Outokumpu

    10. 10

      UPM:n Pesonen: Selluliiketoiminnalle erittäin iso harppaus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    2. 2

      Paavo, 77, myy yhä kotitaloaan: ”Kunhan kauppa onnistuisi ennen kuolemaani” – katso iäkkäiden asujien synkkä kuntatilanne

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    5. 5

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    6. 6

      Elenia korottaa jälleen sähkönsiirtomaksuja – katso, miten se näkyy laskussa

    7. 7

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    8. 8

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    9. 9

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    10. 10

      KL: Anne Berner ei kertonut eduskunnalle sidonnaisuuksistaan kiinteistöbisnekseen ministerikautensa alussa

    11. Näytä lisää