Terroriteot heiluttavat harvoin markkinoita – iskujen lisääntyminen muuttaisi tilannetta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Terrorista seuraa harvoin laajaa rytinää talouteen

Julkaistu: 16.7.2016 6:02, Päivitetty 15.7.2016 20:19

Terrori-iskut voivat johtaa pitkäaikaiseen talousrytinään, jos niitä on paljon ja jos ne synnyttävät tunteen kontrollin menettämisestä.

Markkinoilla ei useinkaan nähdä merkittäviä reaktioita yksittäisiin terroritekoihin. Nizzan torstainen isku ei ollut siinä mielessä poikkeus. Osakekurssit avautuivat Euroopassa perjantaina pieneen laskuun.

Markkinoilla ei nähty merkittäviä, pitkäaikaiseksi jääneitä reaktiota Brysselin tai Pariisin iskujen jälkeenkään. Jopa jonkinasteista turtumista voi olla liikkeellä.

– Kansallisella ja etenkin kansainvälisellä tasolla yksittäisten iskujen talousvaikutukset jäävät usein vähäisiksi verrattuna esimerkiksi Brexitin kaltaisiin tapahtumiin, ekonomistikunnasta kommentoidaan nimettömästi Taloussanomille.

Terroriteoilla voi kuitenkin olla suuria vaikutuksia esimerkiksi matkailuun.

– Turkki on varmaan kärsinyt jo siitä, että siellä on tapahtunut iskuja. Ihmiset menevät mieluummin Kreikkaan ja Espanjaan, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.

Turkissa on tänä vuonna tehty lukuisia pommi-iskuja, viimeksi Istanbulin lentokentällä kesäkuun lopussa. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole yltäneet Turkin teollisuusyrityksiin, Kuoppamäki kertoo.

Perjantaina matkailuyritysten osakekurssit olivat laskussa. Esimerkiksi matkailukonserni Tuin osakekurssi painui 1,6 prosenttia ja Thomas Cookin 4,2 prosenttia.

Markkinoilla ei kaivattu turvasatamia: kullan hinta oli perjantaina laskussa. Myös raakaöljyn hinta laski, kun sijoittajat hermoilivat muun muassa kulutuksen hiipumista.

Iskujen yleistyminen voisi haitata taloutta

Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat eivät usko, että Nizzan iskuilla on suurta vaikutusta Euroopan ja globaalin talouden jo valmiiksi suhteellisen hauraaseen kehitykseen.

Kuoppamäki muistuttaa, että globaalissa mittakaavassa Eurooppa on edelleen turvallinen paikka.

Eri asia on, jos iskut yleistyisivät. Se voisi murentaa luottamusta ja vaikeuttaa yritysten toimintaa ja siten heijastua esimerkiksi investointeihin.

– Jos iskuja tulee paljon, se haittaa matkailua ja se saattaa muuttaa kansalaismielipidettä siihen suuntaan, että turvallisuuteen ja rajojen avoimuuteen pitää suhtautua uudella tavalla. Sillä voi olla taloudellista aktiviteettia haittaavia vaikutuksia, Kuoppamäki sanoo.

Mitä iskujen yleistymisellä sitten tarkoitetaan? Eivätkö Pariisi, Bryssel ja Nizza ole osoituksia terroritekojen yleistymisestä Euroopassa?

– Jos Ranskassa olisi isoja iskuja kerran viikossa kuukauden ajan, niin sillä saatettaisiin saada aikaan sellainen hämmennys, jolla olisi paljon taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, sanoo Mika Aaltola. Aaltola johtaa globaaliin turvallisuuteen liittyvää tutkimusta Ulkopoliittisessa instituutissa.

Vaikutukset voisivat näkyä esimerkiksi Ranskan ensi vuoden presidentinvaaleissa. Terrori-iskujen yleistyminen nakertaisi kansalaisten turvallisuuden tunnetta, mikä puolestaan vaikuttaisi politiikkaan ja talouteen.

– Valtaan voisi nousta sellaisia tahoja, jotka ehkä eivät ole sijoittajien kannalta niitä järkevimpiä, Aaltola toteaa.

Voimakkaat markkinareaktiot vuoden 2001 iskujen jälkeen

Historiasta löytyy esimerkkejä yksittäisten terroritekojen taloudellisista vaikutuksista.

Esimerkiksi vuoden 2001 iskujen jälkeen osakekauppa Yhdysvalloissa keskeytettiin muutamaksi päiväksi. Raakaöljyn ja kullan hinnat nousivat, ja Euroopassa osakekurssit sukelsivat heti iskun jälkeen.

Tuolloin keskuspankit tarjosivat lisärahoitusta pankeille ja laskivat ohjauskorkojaan. Lisäksi Yhdysvaltain puolustusmenojen lisääminen toimi eräänlaisena epäsuorana elvytyksenä, Aaltola huomauttaa.

Myös mittakaavaltaan pienemmillä terroriteoilla on ollut vaikutusta.

– Punaisen armeijakunnan iskut Länsi-Saksassa 1970-luvulla ehkä synnyttivät negatiivista tunnetta, kun iskuja tehtiin tärkeitä taloudellisia tahoja kohtaan. Liikemiehiä surmattiin, ja iskuja kohdistettiin taloudellisiin kohteisiin, Aaltola kertoo.

Olennaista vaikutusten kannalta on, synnyttävätkö teot yleistä huolestumista ja tunteen kontrollin menettämisestä. Jos näin käy, luottamus yhteiskuntaan voi murentua.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?