Perustulo vai pakkotyö? Hallitus ei vieläkään osaa päättää

Sipilän hallitus valmistelee samanaikaisesti sekä vastikkeetonta perustuloa että "osallistavaa sosiaaliturvaa", joka saattaa tehdä sosiaaliturvasta selvästi nykyistä vastikkeellisemman. Hallitus ei tunnu itsekään tietävän, mihin se pyrkii ja miksi.

8.7.2016 6:01 | Päivitetty 8.7.2016 14:11

– Vihdoinkin joku tekee jotain järkevää, kirjoitti talouslehti Forbes joulukuussa Suomen hallituksen suunnitelmasta kokeilla vastikkeetonta perustuloa.

Niin Forbes kuin lukuisat muutkin mediat ympäri maailmaa tulkitsivat, että hallitus olisi käytännössä jo päättänyt toteuttaa muutoksen, jonka jälkeen kaikille suomalaisille jaettaisiin joka kuukausi ehdoitta 800 euroa.

Suomessa selvitystyötä johtaneet Kelan tutkijat tarkensivat nopeasti, että hallitus on hallitusohjelmassaan päättänyt ainoastaan perustulon kokeilemisesta.

Vähälle huomiolle täälläkin on sen sijaan jäänyt eräs sosiaaliturvaa koskeva uudistus, jonka hallitus on ohjelmassaan todella päättänyt toteuttaa – ja tämä uudistus saattaa viedä sosiaaliturvaa aivan vastakkaiseen suuntaan kuin vastikkeeton perustulo.

Vuoden loppuun mennessä työ- ja elinkeinoministeriö ja työministeri Jari Lindström (ps.) esittelevät niin sanotun "osallistavan sosiaaliturvan" mallin, jota jo edellisessä hallituksessa valmisteltiin silloisen sosiaali- ja terveysministerin Paula Risikon (kok.) johdolla.

Osallistava sosiaaliturva tarkoitti Risikon papereissa sosiaaliturvan vastikkeellisuutta eli sitä, että saadakseen nykyisenlaista sosiaaliturvaa työttömän olisi joka päivä parin tunnin ajan esimerkiksi tehtävä pihatöitä tai ulkoilutettava vanhuksia.

Idea pohjautuu Yhdysvalloista 70-luvulla levinneeseen workfare-ajatteluun. Presidentti Richard Nixonin tunnetuksi tekemä muotisana viittasi työn (work) ja sosiaaliturvan (welfare) yhdistelmään, jossa ilmaistöistä kieltäytyvä työtön menettäisi sosiaalitukensa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus suunnittelee samaan aikaan sekä vastikkeetonta perustuloa että osallistavaa sosiaaliturvaa, joten haluaako se tehdä sosiaaliturvasta nykyistä vastikkeettomampaa vai vastikkeellisempaa?

Vaikuttaa siltä, että hallitus ei itsekään tiedä.

Muutoksia valmistellaan päällekkäin

Hallituksen tapa valmistella kenties suurinta suomalaisen sosiaaliturvan uudistusta vuosikymmeniin vaikuttaa sekavalta, sillä kahta varsin eri tavoin samaan asiaan vaikuttavaa uudistusta sorvataan samaan aikaan kahdessa eri paikassa.

Perustulokokeilua valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa, ja selvitystyötä on johtanut Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas.

Osallistavan sosiaaliturvan valmistelu on puolestaan täksi hallituskaudeksi siirretty työ- ja elinkeinoministeriöön, ja pohjustavan tutkimuksen tekemistä vetää Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo.

Aiemmin tänä vuonna hallitus on kertonut muun muassa kiristävänsä työn vastaanottovelvoitetta ja esittänyt palkatonta työkokeilua, mikä viittaa siihen, että Sipilän hallitus haluaa nimenomaan tiukentaa sosiaaliturvan ehtoja.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hallitus välttämättä haluaisi luoda Risikon ajaman osallistavan sosiaaliturvamallin, jossa työtön velvoitetaan tekemään palkattomia töitä sosiaaliturvan menettämisen uhalla.

Vaikka hallitus onkin päättänyt luoda osallistavan sosiaaliturvan, se ei ole päättänyt tai ainakaan avoimesti kertonut, miksi se haluaa sen luoda ja mihin se sillä pyrkii.

Keppiä vai porkkanaa?

Keskeisin kysymys on se, halutaanko työttömille antaa esimerkiksi rahallisia kannusteita osallistaviin töihin osallistumisesta vai pyritäänkö työttömiä painostamaan työhön vähimmäisturvaa leikkaamalla.

Jo nykyisin etenkin pitkään työttömänä olleita voidaan velvoittaa osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan, josta kieltäytyminen voi pudottaa toimeentulotuen perusosasta jopa 40 prosenttia. Yksinkertaisimmillaan osallistava sosiaaliturva voisi tarkoittaa kuntouttavan työtoiminnan laajentamista.

Hallitus ei itse ole ottanut kantaa perustavanlaatuisiin kysymyksiin, vaan se on antanut Hiilamon johtamalle tutkimusryhmälle melko vapaat kädet hahmotella erilaisia vaihtoehtoja "suomalaisen osallistavan sosiaaliturvan" malliksi.

Hiilamo itse on vastustanut pakollisen kuntouttavan työtoiminnan laajentamista ja painottanut, ettei osallistava toiminta saa muistuttaa sitä tai muita jo olemassa olevia vaihtoehtoja.

Hänen mielestään osallistavaksi toiminnaksi pitäisi lukea myös esimerkiksi vapaaehtoistoiminta, lähimmäisapu sekä itsenäinen työskentely ja toimintaan osallistumisen pitäisi olla vapaaehtoista.

– Muussa tapauksessa osallistava sosiaaliturva johtaisi inhottavaan pakkotyöhön, Hiilamo kirjoitti vuonna 2014.

Toisaalta tutkimusryhmään myös kuuluva Turun muutosjohtaja Antti Parpo oli avainasemassa kehittämässä Paula Risikon mallia, jossa töistä kieltäytyminen johtaisi vähimmäistoimeentulon leikkaamiseen enintään 40 prosentilla.

Hallituksen pitää päättää, mitä se haluaa

Tarkempia tietoja sekä perustulokokeilussa käytettävistä malleista että Hiilamon ryhmän esittelemistä vaihtoehdoista osallistavan sosiaaliturvan malliksi pitäisi tippua loppuvuodesta.

Perustulon ja osallistavan sosiaaliturvan taustalta löytyvät yhteiskunnalliset ajattelutavat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, mutta ne eivät välttämättä ole täysin toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja.

Kelan perustuloselvityksessä esitellään yhdistelmämalli, jossa perustulon suuruus voisi olla esimerkiksi 550 euroa ja sen päälle voisi saada enintään 300 euroa "aktiivisuusrahaa" osallistavaan toimintaan osallistumisesta.

Selvityksen tekijät eivät pitäneet vaihtoehtoa houkuttelevana, mutta muun muassa Antti Parpo on ilmaissut kannattavansa "osallistavaa perustuloa".

Hallitus ei voikaan loputtomiin piilotella erimielisten tutkijoiden ja samoja asioita käsittelevien erillisten tutkimusryhmien takana, vaan jossain vaiheessa sen on päätettävä, miten ja miksi se haluaa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää muuttaa – jos se ylipäätään haluaa sitä muuttaa.

Juttua on täsmennetty 8.7.2016 klo 14.10. Ennen viimeistä väliotsikkoa puhutaan Risikon mallista, jossa töistä kieltäytyminen johtaisi vähimmäistoimeentulon leikkaamiseen enintään 40 prosentilla. Aiemmasta muotoilusta saattoi saada kuvan, että se voisi johtaa tukien menettämiseen kokonaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?