Italia ja EU riidoissa: Pankit luhistuvat, mutta kuka pannaan kärsimään?

Julkaistu:

Analyysi
Italian pääministeri Renzi haluaa pelastaa maan pankit veronmaksajien piikkiin, mutta muut EU-johtajat vaativat sijoittajavastuuta. Varmaa on se, että sivulliset joutuvat joka tapauksessa maksumiehiksi.
Kun riskit toteutuvat ja jonkun on kannettava tappiot, vapaaehtoisia käsiä nousee yleensä kovin vähän.

Siksi Italian pääministerin Matteo Renzin ja muiden EU-maiden johtajien kuten Saksan liittokanslerin Angela Merkelin välinen kiista kaatumispisteessä olevien italialaispankkien pelastamisesta on poikkeuksellinen: Renzi haluaa kaataa tappiot johtamansa valtion niskaan, mutta Merkelille ja kumppaneille tämä ei sovi.

– Emme voi tehdä samoja virheitä yhä uudestaan, Merkel sanoi viime viikolla ja viittasi edelliseen finanssikriisiin, jonka aikana pankkien tappiot runnottiin valtioiden eli viime kädessä veronmaksajien piikkiin.

Tämän vuoden alussa voimaan tullut uusi EU-lainsäädäntö pakottaa laittamaan pankkeihin sijoittaneet velkakirjojen omistajat kärsimään, ennen kuin pankkeja voi tukea julkisilla varoilla.

Pääministeri Renzi ei uudesta lainsäädännöstä perusta, eikä hän lotkauttanut korviaan Merkelin nuhteluille.

– Me emme koskaan halunneet muuttaa sääntöjä, emmekä ole tulleet tänne opettajan läksytettäviksi, Renzi sanoi keskiviikkona järjestetyn EU-huippukokouksen yhteydessä.

Sunnuntaina Financial Times kertoikin, että hän on valmis viemään pankkien kymmenien miljardien eurojen suuruisen julkisen pelastuspaketin eli niin sanotun bail outin läpi EU:n säännöistä välittämättä.

EU-johtajien julkinen nokittelu voi kuulostaa paikoin lapselliselta, mutta sen ei kannata antaa hämätä, sillä panokset ovat korkeat.

Lukuisat Euroopan pankin ovat yhä huonommassa kunnossa, ja italialaispankeille puuhattava pelastuspaketti on osoitus siitä, että seuraava pankkikriisi lähestyy uhkaavasti. Nyt tehdään päätöksiä siitä, kuka joutuu kriisin maksumieheksi.

EU:n uusi lainsäädäntö vaatii sijoittajavastuuta, mutta sijoittajavastuukaan ei valitettavasti tarkoita sitä, etteivät sivulliset joutuisi kärsimään.

Jos Italian pankit ovat köysissä, niin on valtiokin

Italian pankkisektorin ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosia, mutta tänä vuonna niiden kärjistyminen on näyttänyt todennäköisemmältä kuin koskaan. Tätä kuvastaa muun muassa se, että italialaispankkien osakkeiden arvosta on alkuvuoden aikana sulanut yli puolet.

Pankkien alaskirjaamattomien "huonojen lainojen" osuus lainakannasta on noin 18 prosenttia eli 85 miljardia euroa. Toisin sanoen asiakkaat eivät pysty maksamaan pankeille velvoitteitaan, mutta pankit eivät ole vielä kirjanpidossaan laskeneet saamisiaan arvottomiksi.

Pankkien ongelmat ovat seurausta Italian heikosta talouskasvusta ja muiden alojen yritysten vaikeuksista, joihin puolestaan pankkien heikkous ja kyvyttömyys lainata ei ainakaan tuo helpotusta.

Italian valtiolla ei siis mene sen paremmin kuin maan pankeillakaan. Maan hurjalla vauhdilla kasvava velkataakka on noussut lähes 2 200 miljardiin euroon, mikä vastaa 140:tä prosenttia Italian vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

Pääministeri Renzi olisi valmis ottamaan kansalaisten nimissä vielä kymmeniä miljardeja euroja lisää velkaa, jolla se paikkaisi pankkien taseisiin syntyneitä ammottavia aukkoja.

EU:n vuoden alussa voimaan saattama pankkien kriisinratkaisudirektiivi lähtee siitä, että ennen tällaisia veronmaksajien nimissä tehtäviä pelastusoperaatioita ongelmapankkeihin sijoittaneiden tahojen saamisista on leikattava vähintään kahdeksan prosenttia.

Sijoittajavastuuta korostavan lainsäädännön jalona tavoitteena on estää kansalaisten luottamuksen romahtaminen: jos kansalaisten asemaa kurjistetaan jatkuvasti, jotta riskejä ottaneet finanssipelurit pääsevät ylös kuivin jaloin, jossain vaiheessa kivet lentelevät hallintorakennusten ja pankkien ikkunoihin.

Renzi kuitenkin tietää omasta kokemuksesta, että kansalaisten luottamuksen voi menettää myös sijoittajia kurittamalla – Italiassa kansalaiset ja sijoittajat kun ovat usein samoja henkilöitä.

Sijoittajavastuun kokeilu ei päättynyt kauniisti

Renzin hallitus kokeili sijoittajavastuun soveltamista jo hieman ennen EU-lainsäädännön voimaantuloa vuoden 2015 marraskuussa.

Pelastaessaan neljä pienehköä pankkia se laittoi myös niiden velkojat kärsimään tappioita. Noin 30 prosenttia italialaispankkien liikkeelle laskemista velkakirjoista on kotitalouksien omistuksessa, joten tulilinjalle joutui roppakaupalla "tavallisten ihmisten" säästöjä.

Eräs Banca Etruriaan säästönsä sijoittanut eläkeläinen teki itsemurhan menetettyään 110 000 euroa. Tapaus sai runsaasti huomiota, ja sitä pidettiin valtavana poliittisena takaiskuna Renzin hallitukselle.

Italialaiset äänestävät suuresta perustuslain uudistuksesta lokakuussa, eikä Renzillä ole varaa menettää kannatusta ennen sitä. Siksi Renzi vaatii ainakin yksityissijoittajien, mutta mielellään myös kaikkien muiden saamisten suojaamista.

EU:lla ei puolestaan ole varaa joustaa vastikään pystytetyn pankkiunionin keskeisistä periaatteista heti kättelyssä, sillä se vaarantaisi koko unionin uskottavuuden.

Koska molemmilla osapuolilla on paljon pelissä, kiista ratkennee lopulta jonkinlaiseen kompromissiin, jossa osa pankkien velkojista selviää ilman tappioita.

Suursijoittajat sijoittavat meidän kaikkien rahaa

Yhdistelmä suursijoittajien kurittamista ja valtioiden velkataakan kasvattamista voi hetkellisesti helpottaa pankkien tilannetta, mutta samalla se aiheuttaa uusia ongelmia.

Tärkeimpiä suursijoittajia ja samalla pankkien velkojia ovat eläkerahastot, jotka tarvitsevat kipeästi tuottoja kansalaisille annettujen eläkelupausten lunastamiseen. Jos Euroopassa leimahtaa kunnon pankkikriisi, sijoittajavastuun soveltaminen johtaa väistämättä eläkkeiden leikkaamiseen tai eläkemaksujen jyrkkään korottamiseen.

Sijoittajavastuuta ei yksinkertaisesti enää pysty toteuttamaan niin, etteivät myös tavalliset ihmiset joutuisi kärsimään.

Valtioiden velkataakkoja voidaan toki kasvattaa edelleen, mutta luultavasti se johtaisi leikkauspolitiikan kiristymiseen ja vahvistaisi epäilyjä siitä, onko velkoja ikinä mahdollista maksaa pois.

Viimeksi tappiot kaatuivat valtioille – onko nyt keskuspankin vuoro?

Onko siis olemassa mitään tapaa selvitä pankkikriisistä niin, että sivulliset eivät joudu maksumiehiksi?

Italian ja Ranskan mukaan on. Maat ehdottivat huhtikuussa, että euroalueen pankkien tuoreelle kriisirahastolle annettaisiin oikeus lainata rahaa Euroopan vakausmekanismilta.

Koska EVM toimii jäsenvaltioiden antamilla takauksilla, kenenkään ei Italian ja Ranskan ehdotuksen mukaan tarvitsisi laittaa sinne lisää pääomaa kuin vasta siinä tapauksessa, että pankit eivät pystyisi maksamaan lainojaan takaisin – eikä välttämättä silloinkaan.

Esimerkiksi Kreikan pankeille myönnetyistä lainapapereista iso osa on päätynyt Euroopan keskuspankkiin, joka haalii itselleen myös koko ajan suurempia määriä valtioiden velkapapereita.

Ei olisi yllättävää, jos mahdollisen seuraavan kriisin aiheuttamia tappioita kaadettaisiin nimenomaan EKP:n syliin. Keskuspankilla on nimittäin jotain, jota euroalueen valtioilla tai kansalaisilla ei ole: oikeus luoda rahaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvanut

    4. 4

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    5. 5

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    6. 6

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    7. 7

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    8. 8

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    9. 9

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    10. 10

      EU:n huippukokous vahvisti Christine Lagarden valinnan EKP:n pääjohtajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    4. 4

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    5. 5

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    6. 6

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    7. 7

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    8. 8

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    9. 9

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    10. 10

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää