Italia ja EU riidoissa: Pankit luhistuvat, mutta kuka pannaan kärsimään?

Julkaistu:

Analyysi
Italian pääministeri Renzi haluaa pelastaa maan pankit veronmaksajien piikkiin, mutta muut EU-johtajat vaativat sijoittajavastuuta. Varmaa on se, että sivulliset joutuvat joka tapauksessa maksumiehiksi.
Kun riskit toteutuvat ja jonkun on kannettava tappiot, vapaaehtoisia käsiä nousee yleensä kovin vähän.

Siksi Italian pääministerin Matteo Renzin ja muiden EU-maiden johtajien kuten Saksan liittokanslerin Angela Merkelin välinen kiista kaatumispisteessä olevien italialaispankkien pelastamisesta on poikkeuksellinen: Renzi haluaa kaataa tappiot johtamansa valtion niskaan, mutta Merkelille ja kumppaneille tämä ei sovi.

– Emme voi tehdä samoja virheitä yhä uudestaan, Merkel sanoi viime viikolla ja viittasi edelliseen finanssikriisiin, jonka aikana pankkien tappiot runnottiin valtioiden eli viime kädessä veronmaksajien piikkiin.

Tämän vuoden alussa voimaan tullut uusi EU-lainsäädäntö pakottaa laittamaan pankkeihin sijoittaneet velkakirjojen omistajat kärsimään, ennen kuin pankkeja voi tukea julkisilla varoilla.

Pääministeri Renzi ei uudesta lainsäädännöstä perusta, eikä hän lotkauttanut korviaan Merkelin nuhteluille.

– Me emme koskaan halunneet muuttaa sääntöjä, emmekä ole tulleet tänne opettajan läksytettäviksi, Renzi sanoi keskiviikkona järjestetyn EU-huippukokouksen yhteydessä.

Sunnuntaina Financial Times kertoikin, että hän on valmis viemään pankkien kymmenien miljardien eurojen suuruisen julkisen pelastuspaketin eli niin sanotun bail outin läpi EU:n säännöistä välittämättä.

EU-johtajien julkinen nokittelu voi kuulostaa paikoin lapselliselta, mutta sen ei kannata antaa hämätä, sillä panokset ovat korkeat.

Lukuisat Euroopan pankin ovat yhä huonommassa kunnossa, ja italialaispankeille puuhattava pelastuspaketti on osoitus siitä, että seuraava pankkikriisi lähestyy uhkaavasti. Nyt tehdään päätöksiä siitä, kuka joutuu kriisin maksumieheksi.

EU:n uusi lainsäädäntö vaatii sijoittajavastuuta, mutta sijoittajavastuukaan ei valitettavasti tarkoita sitä, etteivät sivulliset joutuisi kärsimään.

Jos Italian pankit ovat köysissä, niin on valtiokin

Italian pankkisektorin ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosia, mutta tänä vuonna niiden kärjistyminen on näyttänyt todennäköisemmältä kuin koskaan. Tätä kuvastaa muun muassa se, että italialaispankkien osakkeiden arvosta on alkuvuoden aikana sulanut yli puolet.

Pankkien alaskirjaamattomien "huonojen lainojen" osuus lainakannasta on noin 18 prosenttia eli 85 miljardia euroa. Toisin sanoen asiakkaat eivät pysty maksamaan pankeille velvoitteitaan, mutta pankit eivät ole vielä kirjanpidossaan laskeneet saamisiaan arvottomiksi.

Pankkien ongelmat ovat seurausta Italian heikosta talouskasvusta ja muiden alojen yritysten vaikeuksista, joihin puolestaan pankkien heikkous ja kyvyttömyys lainata ei ainakaan tuo helpotusta.

Italian valtiolla ei siis mene sen paremmin kuin maan pankeillakaan. Maan hurjalla vauhdilla kasvava velkataakka on noussut lähes 2 200 miljardiin euroon, mikä vastaa 140:tä prosenttia Italian vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

Pääministeri Renzi olisi valmis ottamaan kansalaisten nimissä vielä kymmeniä miljardeja euroja lisää velkaa, jolla se paikkaisi pankkien taseisiin syntyneitä ammottavia aukkoja.

EU:n vuoden alussa voimaan saattama pankkien kriisinratkaisudirektiivi lähtee siitä, että ennen tällaisia veronmaksajien nimissä tehtäviä pelastusoperaatioita ongelmapankkeihin sijoittaneiden tahojen saamisista on leikattava vähintään kahdeksan prosenttia.

Sijoittajavastuuta korostavan lainsäädännön jalona tavoitteena on estää kansalaisten luottamuksen romahtaminen: jos kansalaisten asemaa kurjistetaan jatkuvasti, jotta riskejä ottaneet finanssipelurit pääsevät ylös kuivin jaloin, jossain vaiheessa kivet lentelevät hallintorakennusten ja pankkien ikkunoihin.

Renzi kuitenkin tietää omasta kokemuksesta, että kansalaisten luottamuksen voi menettää myös sijoittajia kurittamalla – Italiassa kansalaiset ja sijoittajat kun ovat usein samoja henkilöitä.

Sijoittajavastuun kokeilu ei päättynyt kauniisti

Renzin hallitus kokeili sijoittajavastuun soveltamista jo hieman ennen EU-lainsäädännön voimaantuloa vuoden 2015 marraskuussa.

Pelastaessaan neljä pienehköä pankkia se laittoi myös niiden velkojat kärsimään tappioita. Noin 30 prosenttia italialaispankkien liikkeelle laskemista velkakirjoista on kotitalouksien omistuksessa, joten tulilinjalle joutui roppakaupalla "tavallisten ihmisten" säästöjä.

Eräs Banca Etruriaan säästönsä sijoittanut eläkeläinen teki itsemurhan menetettyään 110 000 euroa. Tapaus sai runsaasti huomiota, ja sitä pidettiin valtavana poliittisena takaiskuna Renzin hallitukselle.

Italialaiset äänestävät suuresta perustuslain uudistuksesta lokakuussa, eikä Renzillä ole varaa menettää kannatusta ennen sitä. Siksi Renzi vaatii ainakin yksityissijoittajien, mutta mielellään myös kaikkien muiden saamisten suojaamista.

EU:lla ei puolestaan ole varaa joustaa vastikään pystytetyn pankkiunionin keskeisistä periaatteista heti kättelyssä, sillä se vaarantaisi koko unionin uskottavuuden.

Koska molemmilla osapuolilla on paljon pelissä, kiista ratkennee lopulta jonkinlaiseen kompromissiin, jossa osa pankkien velkojista selviää ilman tappioita.

Suursijoittajat sijoittavat meidän kaikkien rahaa

Yhdistelmä suursijoittajien kurittamista ja valtioiden velkataakan kasvattamista voi hetkellisesti helpottaa pankkien tilannetta, mutta samalla se aiheuttaa uusia ongelmia.

Tärkeimpiä suursijoittajia ja samalla pankkien velkojia ovat eläkerahastot, jotka tarvitsevat kipeästi tuottoja kansalaisille annettujen eläkelupausten lunastamiseen. Jos Euroopassa leimahtaa kunnon pankkikriisi, sijoittajavastuun soveltaminen johtaa väistämättä eläkkeiden leikkaamiseen tai eläkemaksujen jyrkkään korottamiseen.

Sijoittajavastuuta ei yksinkertaisesti enää pysty toteuttamaan niin, etteivät myös tavalliset ihmiset joutuisi kärsimään.

Valtioiden velkataakkoja voidaan toki kasvattaa edelleen, mutta luultavasti se johtaisi leikkauspolitiikan kiristymiseen ja vahvistaisi epäilyjä siitä, onko velkoja ikinä mahdollista maksaa pois.

Viimeksi tappiot kaatuivat valtioille – onko nyt keskuspankin vuoro?

Onko siis olemassa mitään tapaa selvitä pankkikriisistä niin, että sivulliset eivät joudu maksumiehiksi?

Italian ja Ranskan mukaan on. Maat ehdottivat huhtikuussa, että euroalueen pankkien tuoreelle kriisirahastolle annettaisiin oikeus lainata rahaa Euroopan vakausmekanismilta.

Koska EVM toimii jäsenvaltioiden antamilla takauksilla, kenenkään ei Italian ja Ranskan ehdotuksen mukaan tarvitsisi laittaa sinne lisää pääomaa kuin vasta siinä tapauksessa, että pankit eivät pystyisi maksamaan lainojaan takaisin – eikä välttämättä silloinkaan.

Esimerkiksi Kreikan pankeille myönnetyistä lainapapereista iso osa on päätynyt Euroopan keskuspankkiin, joka haalii itselleen myös koko ajan suurempia määriä valtioiden velkapapereita.

Ei olisi yllättävää, jos mahdollisen seuraavan kriisin aiheuttamia tappioita kaadettaisiin nimenomaan EKP:n syliin. Keskuspankilla on nimittäin jotain, jota euroalueen valtioilla tai kansalaisilla ei ole: oikeus luoda rahaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    2. 2

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    3. 3

      Attendon alkuvuosi on ollut ”varsin haastava”

    4. 4

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    5. 5

      Uniperin osingot avittivat Fortumia tulosyllätykseen

    6. 6

      SuPerin johtaja hoivakotien laiminlyönneistä: ”Pelkään, että vasta jäävuoren huippua on penkaistu”

    7. 7

      Hoivajättejä vaadittiin panemaan asiat kuntoon – nyt ne kertovat, mitä on tehty

    8. 8

      Microsoftin tulos ylitti selvästi odotukset

    9. 9

      Esperi Care pestasi saattohoidon huipun kehittämään työnsä laatua

    10. 10

      WSJ: Olli Rehn on noussut IMF:n pääjohtajakisan kärkikaartiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    2. 2

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    3. 3

      Haisevien patjojen ongelmista lukuisia yhteydenottoja – Tukes: Terveysoireiden takia jopa lääkäriin

    4. 4

      Uniperin osingot avittivat Fortumia tulosyllätykseen

    5. 5

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    6. 6

      Microsoftin tulos ylitti selvästi odotukset

    7. 7

      Attendon alkuvuosi on ollut ”varsin haastava”

    8. 8

      EU kiistelee omasta ehdokkaasta: ”Vakaa ja pätevä ja mahdollistaa IMF:n pysymisen eurooppalaisissa käsissä”

    9. 9

      G7-maat: Teknojäteille veroja, Facebookin librasta ”vakava huoli”

    10. 10

      Tiedon tulos laskussa – liikevaihto ennallaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    5. 5

      Lukijat paljastivat omat nuukailu­menetelmänsä – Tiskitablettien pilkkomiselle rutkasti vastakaikua

    6. 6

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    7. 7

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    8. 8

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    9. 9

      Tiskitabletit puoliksi ja hernekeiton herneet uusiokäyttöön – Miksi säästävää nuukailua pidetään nolona?

    10. 10

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    11. Näytä lisää