Italia ja EU riidoissa: Pankit luhistuvat, mutta kuka pannaan kärsimään?

Julkaistu:

Analyysi
Italian pääministeri Renzi haluaa pelastaa maan pankit veronmaksajien piikkiin, mutta muut EU-johtajat vaativat sijoittajavastuuta. Varmaa on se, että sivulliset joutuvat joka tapauksessa maksumiehiksi.
Kun riskit toteutuvat ja jonkun on kannettava tappiot, vapaaehtoisia käsiä nousee yleensä kovin vähän.

Siksi Italian pääministerin Matteo Renzin ja muiden EU-maiden johtajien kuten Saksan liittokanslerin Angela Merkelin välinen kiista kaatumispisteessä olevien italialaispankkien pelastamisesta on poikkeuksellinen: Renzi haluaa kaataa tappiot johtamansa valtion niskaan, mutta Merkelille ja kumppaneille tämä ei sovi.

– Emme voi tehdä samoja virheitä yhä uudestaan, Merkel sanoi viime viikolla ja viittasi edelliseen finanssikriisiin, jonka aikana pankkien tappiot runnottiin valtioiden eli viime kädessä veronmaksajien piikkiin.

Tämän vuoden alussa voimaan tullut uusi EU-lainsäädäntö pakottaa laittamaan pankkeihin sijoittaneet velkakirjojen omistajat kärsimään, ennen kuin pankkeja voi tukea julkisilla varoilla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pääministeri Renzi ei uudesta lainsäädännöstä perusta, eikä hän lotkauttanut korviaan Merkelin nuhteluille.

– Me emme koskaan halunneet muuttaa sääntöjä, emmekä ole tulleet tänne opettajan läksytettäviksi, Renzi sanoi keskiviikkona järjestetyn EU-huippukokouksen yhteydessä.

Sunnuntaina Financial Times kertoikin, että hän on valmis viemään pankkien kymmenien miljardien eurojen suuruisen julkisen pelastuspaketin eli niin sanotun bail outin läpi EU:n säännöistä välittämättä.

EU-johtajien julkinen nokittelu voi kuulostaa paikoin lapselliselta, mutta sen ei kannata antaa hämätä, sillä panokset ovat korkeat.

Lukuisat Euroopan pankin ovat yhä huonommassa kunnossa, ja italialaispankeille puuhattava pelastuspaketti on osoitus siitä, että seuraava pankkikriisi lähestyy uhkaavasti. Nyt tehdään päätöksiä siitä, kuka joutuu kriisin maksumieheksi.

EU:n uusi lainsäädäntö vaatii sijoittajavastuuta, mutta sijoittajavastuukaan ei valitettavasti tarkoita sitä, etteivät sivulliset joutuisi kärsimään.

Jos Italian pankit ovat köysissä, niin on valtiokin

Italian pankkisektorin ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosia, mutta tänä vuonna niiden kärjistyminen on näyttänyt todennäköisemmältä kuin koskaan. Tätä kuvastaa muun muassa se, että italialaispankkien osakkeiden arvosta on alkuvuoden aikana sulanut yli puolet.

Pankkien alaskirjaamattomien "huonojen lainojen" osuus lainakannasta on noin 18 prosenttia eli 85 miljardia euroa. Toisin sanoen asiakkaat eivät pysty maksamaan pankeille velvoitteitaan, mutta pankit eivät ole vielä kirjanpidossaan laskeneet saamisiaan arvottomiksi.

Pankkien ongelmat ovat seurausta Italian heikosta talouskasvusta ja muiden alojen yritysten vaikeuksista, joihin puolestaan pankkien heikkous ja kyvyttömyys lainata ei ainakaan tuo helpotusta.

Italian valtiolla ei siis mene sen paremmin kuin maan pankeillakaan. Maan hurjalla vauhdilla kasvava velkataakka on noussut lähes 2 200 miljardiin euroon, mikä vastaa 140:tä prosenttia Italian vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

Pääministeri Renzi olisi valmis ottamaan kansalaisten nimissä vielä kymmeniä miljardeja euroja lisää velkaa, jolla se paikkaisi pankkien taseisiin syntyneitä ammottavia aukkoja.

EU:n vuoden alussa voimaan saattama pankkien kriisinratkaisudirektiivi lähtee siitä, että ennen tällaisia veronmaksajien nimissä tehtäviä pelastusoperaatioita ongelmapankkeihin sijoittaneiden tahojen saamisista on leikattava vähintään kahdeksan prosenttia.

Sijoittajavastuuta korostavan lainsäädännön jalona tavoitteena on estää kansalaisten luottamuksen romahtaminen: jos kansalaisten asemaa kurjistetaan jatkuvasti, jotta riskejä ottaneet finanssipelurit pääsevät ylös kuivin jaloin, jossain vaiheessa kivet lentelevät hallintorakennusten ja pankkien ikkunoihin.

Renzi kuitenkin tietää omasta kokemuksesta, että kansalaisten luottamuksen voi menettää myös sijoittajia kurittamalla – Italiassa kansalaiset ja sijoittajat kun ovat usein samoja henkilöitä.

Sijoittajavastuun kokeilu ei päättynyt kauniisti

Renzin hallitus kokeili sijoittajavastuun soveltamista jo hieman ennen EU-lainsäädännön voimaantuloa vuoden 2015 marraskuussa.

Pelastaessaan neljä pienehköä pankkia se laittoi myös niiden velkojat kärsimään tappioita. Noin 30 prosenttia italialaispankkien liikkeelle laskemista velkakirjoista on kotitalouksien omistuksessa, joten tulilinjalle joutui roppakaupalla "tavallisten ihmisten" säästöjä.

Eräs Banca Etruriaan säästönsä sijoittanut eläkeläinen teki itsemurhan menetettyään 110 000 euroa. Tapaus sai runsaasti huomiota, ja sitä pidettiin valtavana poliittisena takaiskuna Renzin hallitukselle.

Italialaiset äänestävät suuresta perustuslain uudistuksesta lokakuussa, eikä Renzillä ole varaa menettää kannatusta ennen sitä. Siksi Renzi vaatii ainakin yksityissijoittajien, mutta mielellään myös kaikkien muiden saamisten suojaamista.

EU:lla ei puolestaan ole varaa joustaa vastikään pystytetyn pankkiunionin keskeisistä periaatteista heti kättelyssä, sillä se vaarantaisi koko unionin uskottavuuden.

Koska molemmilla osapuolilla on paljon pelissä, kiista ratkennee lopulta jonkinlaiseen kompromissiin, jossa osa pankkien velkojista selviää ilman tappioita.

Suursijoittajat sijoittavat meidän kaikkien rahaa

Yhdistelmä suursijoittajien kurittamista ja valtioiden velkataakan kasvattamista voi hetkellisesti helpottaa pankkien tilannetta, mutta samalla se aiheuttaa uusia ongelmia.

Tärkeimpiä suursijoittajia ja samalla pankkien velkojia ovat eläkerahastot, jotka tarvitsevat kipeästi tuottoja kansalaisille annettujen eläkelupausten lunastamiseen. Jos Euroopassa leimahtaa kunnon pankkikriisi, sijoittajavastuun soveltaminen johtaa väistämättä eläkkeiden leikkaamiseen tai eläkemaksujen jyrkkään korottamiseen.

Sijoittajavastuuta ei yksinkertaisesti enää pysty toteuttamaan niin, etteivät myös tavalliset ihmiset joutuisi kärsimään.

Valtioiden velkataakkoja voidaan toki kasvattaa edelleen, mutta luultavasti se johtaisi leikkauspolitiikan kiristymiseen ja vahvistaisi epäilyjä siitä, onko velkoja ikinä mahdollista maksaa pois.

Viimeksi tappiot kaatuivat valtioille – onko nyt keskuspankin vuoro?

Onko siis olemassa mitään tapaa selvitä pankkikriisistä niin, että sivulliset eivät joudu maksumiehiksi?

Italian ja Ranskan mukaan on. Maat ehdottivat huhtikuussa, että euroalueen pankkien tuoreelle kriisirahastolle annettaisiin oikeus lainata rahaa Euroopan vakausmekanismilta.

Koska EVM toimii jäsenvaltioiden antamilla takauksilla, kenenkään ei Italian ja Ranskan ehdotuksen mukaan tarvitsisi laittaa sinne lisää pääomaa kuin vasta siinä tapauksessa, että pankit eivät pystyisi maksamaan lainojaan takaisin – eikä välttämättä silloinkaan.

Esimerkiksi Kreikan pankeille myönnetyistä lainapapereista iso osa on päätynyt Euroopan keskuspankkiin, joka haalii itselleen myös koko ajan suurempia määriä valtioiden velkapapereita.

Ei olisi yllättävää, jos mahdollisen seuraavan kriisin aiheuttamia tappioita kaadettaisiin nimenomaan EKP:n syliin. Keskuspankilla on nimittäin jotain, jota euroalueen valtioilla tai kansalaisilla ei ole: oikeus luoda rahaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    2. 2

      DI: Skandaali Ruotsin pörssissä – kauppiaiden epäillään manipuloineen kursseja

    3. 3

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    4. 4

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    5. 5

      Kommentti: Veikkaus valitsee hyväntekeväisyyden sijaan rahan

    6. 6

      Kiinteistönvälittäjät: Uusista osakeasunnoista on jo ylitarjontaa

    7. 7

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    8. 8

      Oma Säästöpankki: Tulos paranee selvästi edellisvuodesta

    9. 9

      Jyllands-Posten: Tanskan viranomaiset haluavat Nordean oikeuteen rahanpesutapauksesta

    10. 10

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    3. 3

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    4. 4

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    5. 5

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    6. 6

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    7. 7

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    8. 8

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    9. 9

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    10. 10

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    10. 10

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    11. Näytä lisää