Näin kävisi Suomen EU-jäsenmaksuille, jos Britannia lähtisi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näin kävisi Suomen EU-jäsenmaksuille, jos Britannia lähtisi

Britannian lähtö pakottaisi EU:n leikkaamaan menojaan tai korottamaan jäsenmailta kerättäviä maksuja. Tämä vaikuttaisi myös Suomeen – mutta vain vähän.

22.6.2016 14:20 | Päivitetty 22.6.2016 15:54

Torstaina EU-jäsenyydestään äänestävä Britannia on kuulunut Suomen tavoin unionin nettomaksajiin eli maihin, jotka laittavat EU:n budjettiin enemmän rahaa kuin sieltä saavat. Kuinka paljon Britannian ero unionista kasvattaisi esimerkiksi Suomen maksuosuutta?

Asiaa voi tarkastella yksinkertaisen sormiharjoituksen avulla käyttämällä tuoreimpia, EU:n vuoden 2014 budjettitilastoja. Tuolloin Britannia maksoi muun muassa jäsenmaksuina EU:hun 14 miljardia euroa, mikä vastasi yli kymmentä prosenttia EU:n kaikilta jäsenmailtaan keräämästä 132 miljardin potista.

Britannian maksuosuus olisi ollut noin 20 miljardia euroa ilman maan vuonna 1984 itselleen neuvottelemaa maksualennusta.

Vastapainoksi maksamilleen 14 miljardille Britannia otti EU:lta vastaan maataloustukia ja muita tulonsiirtoja yhteensä 7 miljardin euron edestä. Näin maan niin sanottu nettomaksuosuus oli samat 7 miljardia, eli sen suuruisen loven Britannian poissaolo olisi vuonna 2014 EU:n budjettiin jättänyt.

Suomi maksoi kyseisenä vuonna EU:hun maksuja 1,9 miljardia euroa. Kun unionin 132 miljardin kokonaispotista vähentää Britannian maksamaan siivun, Suomen osuus jäljelle jäävästä 118 miljardista oli 1,6 prosenttia.

Jos Britannian lähdöstä syntyneen 7 miljardin loven paikkaisi nostamalla jäljelle jäävien jäsenmaiden maksuosuuksia näissä samoissa suhteissa, Suomen maksutaakka kasvaisi 110 miljoonalla reiluun kahteen miljardiin euroon.

Suomen saamien noin 1,1 miljardin tukien jälkeen nettomaksuosuus nousisi vuoden 2014 luvuilla siis noin 800 miljoonasta 900 miljoonaan.

Tarkkaa arviota on mahdoton tehdä

Todellisuudessa asia ei tulisi olemaan niin yksinkertainen kuin pelkistetty sormiharjoitus antaa ymmärtää, toteaa finanssineuvos Martti Salmi valtiovarainministeriöstä.

– Britannian jättämää aukkoa voisi paikata joko leikkaamalla EU:n menoja, nostamalla jäsenmaiden maksuosuuksia tai hakemalla kompromissin näiden kahden väliltä. Emme voi tietää, mihin näistä vaihtoehdoista EU:ssa Britannian mahdollisen eron jälkeen päädyttäisiin.

Vaikka aukko paikattaisiinkin yksinomaan maksunkorotuksilla, ei olisi varmaa, että Suomen osuus jäisi 1,6 prosenttiin.

– Köyhemmät EU-maat voisivat sanoa, että heillä ei ole varaa maksaa enempää, mikä voisi luoda nykyisille nettomaksajille painetta ottaa suurempi osa taakasta harteilleen, Martti Salmi sanoo.

110 miljoonaa euroa voi joka tapauksessa pitää suuntaa-antava lukuna Suomen maksuosuuden kasvusta. Summa saattaa kuulostaa suurelta, mutta se vastaa vain 0,2:ta prosenttia valtion noin 54 miljardin euron budjetista.

Britannian kansanäänestyksessä on kyse isoista asioista, mutta Suomen EU-jäsenmaksun kohtalo ei ole yksi niistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?