Työnantajat ovat Suomessa toistuvasti syyttäneet palkansaajia uudistusvastaisuudesta. Risto Siilasmaan mielestä työnantajien pitäisi katsoa peiliin.
– Meidän on ihan mahdotonta vaatia toista sopijapuolta olemaan joustava, jos me itse olemme joustamattomia, hän sanoo Taloussanomien haastattelussa.
Siilasmaalta ei ehkä ensimmäisenä odottaisi tällaista puhetta. Hän on yksi Suomen tärkeimmistä talousvaikuttajista: verkkolaitevalmistaja Nokian ja tietoturvayhtiö F-Securen hallituksen puheenjohtaja.
Uusimmassa työssään hän istuu Suomen tärkeimmän vientialan yritysten etujärjestön Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana.
Siilasmaan mukaan työnantajien muutosvastarinta on näkynyt viime aikoina keskustelussa taksi- ja apteekkialan vapauttamisesta kilpailulle. Sekä Taksi- että Apteekkariliitto ovat asettuneet poikkiteloin. Niin ikään Kiinteistötyönantajat älähti keväällä, kun Posti ilmoitti laajentavansa palveluitaan.
– Työnantajapuoli on sitä mieltä, ettei ihan kuka tahansa voi nurmikkoa leikata, Siilasmaa ihmettelee.
Siilasmaan mielestä osa työnantajajärjestöistä ajaa lyhytnäköisesti omien jäsentensä etuja, eikä ajattele, mitä hyötyä sääntelyn purkamisesta olisi Suomen taloudelle.
Samaa uudistushaluttomuutta on Siilasmaan mielestä myös Teknologiateollisuudessa.
– Järjestön johdossa olemme kuitenkin lähteneet siitä, että haluamme tukea Suomen uudistumista. Pyrimme katsomaan koko Suomen etua, emme pelkästään Teknologiateollisuuden etua, hän sanoo.
Siilasmaan mukaan työnantajajärjestöjen asenteet ovat esimerkki sääntö-Suomesta, jossa asiat ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, jos missään ei erikseen mainita, että ne ovat sallittuja.
– Asenteemme on sellainen, että ammumme itseämme koko ajan jalkaan.
Meidän pitäisi ajatella enemmän lapsiamme kuin itseämme
Uudistuksia peräävä Siilasmaakin voi viimein huoahtaa helpotuksesta, kun kilpailukykysopimuksen toteutuminen varmistui lopullisesti tänään. Ilman Metalliliiton valtuuston siunausta sopimusta ei olisi syntynyt lainkaan.
Yritysten kustannuskilpailukykyä parantavassa sopimuksessa on Siilasmaan mielestä "monia pieniä askeleita oikeaan suuntaan". Hän kuitenkin harmittelee, että "hankalimmista toimijoista moni jäi sen ulkopuolelle". Tällä hän viittaa esimerkiksi näyttävistä lakoistaan tunnettuun AKT:hen.
Nyt Siilasmaa syyttää työnantajien sijaan lyhytnäköisyydestä kilpailukykysopimuksen hylänneitä ammattiliittoja.
– Lyhytnäköisyyden sijaan meidän pitäisi kaikissa asioissa olla mahdollisimman pitkäkatseisia. Tämä vaivaa Suomea ja Eurooppaa yleisesti. Meidän pitäisi ajatella paljon enemmän omia lapsiamme kuin itseämme.
Siilasmaata eivät tyydytä viime kuukausien positiiviset merkit Suomen talouden elpymisestä.
– Positiivisia merkkejä toki on, mutta me olemme vain niin paljon jäljessä pahimmista kilpailijamaistamme. Näissä maissa positiiviset merkit ovat olleet keskimäärin vahvempia ja ne ovat alkaneet monta vuotta aikaisemmin.
Seuraavaksi pitäisi Siilasmaan mielestä tarttua uudestaan paikalliseen sopimiseen, joka vesittyi kilpailukykysopimusneuvotteluissa. Siilasmaan mukaan on vaikea löytää järkeviä perusteita sille, miksi palkkojen ja työaikojen pitäisi määräytyä samalla tavoin jollain tietyllä alalla.
– Yritykset ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Niillä on eri tuotteet ja erilaiset markkinat. Erityisesti globaalissa kilpailussa toimiville vientiyrityksille kustannusten joustaminen on tärkeää.
Teköälyn tutkimukseen pitäisi panostaa jatkuvasti
Suomen talouden hentoinen kasvu on nyt pitkälti kotimaisen kulutuksen varassa. Vaikka vienti pysyy vaisuna, myös siellä on yksi valonpilkahdus, palvelut.
Palveluviennistä on tullut Suomelle tärkeä kasvuala. Tilastokeskuksen mukaan palveluiden vienti kasvoi viime vuonna 15 prosenttia. Iso osa tästä viennistä on tietotekniikkapalveluja.
Osuutensa tästä viennistä ottaa myös F-Secure, jonka edeltäjän Data Fellowsin Siilasmaa perusti parikymppisenä teekkarina 1980-luvun lopussa. Kun kotitietokoneet yleistyivät 1990-luvulla, Siilasmaa alkoi takoa virustentorjuntaohjelmilla miljoonia.
Siilasmaa uskoo, että insinööriosaaminen voi vastedeskin luoda Suomeen arvokkaita yrityksiä, jotka siivittävät Suomen vientiä.
– Olen aika vakuuttunut siitä, että insinöörityö on juuri sitä työtä, jota tässä digitalisoituvassa maailmassa tarvitaan pitkään. Se on työtä, jolla Suomen kaltainen maa voi seuraavassa kehitysvaiheessa menestyä muihin maihin verrattuna, Siilasmaa sanoo.
Siilasmaan mukaan tekoäly on suuri murros, joka avaa liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.
– Tekoälyn vaikutukset tulevat olemaan uskomattoman syvälliset ja ne koskettavat kaikkia aloja. Siksi sen tutkimukseen pitäisi panostaa Suomessa jatkuvasti.
Jos video ei näy laitteessasi, voit katsoa sen täältä.
