Oheisella videolla Helsingissä haastatellut kuluttajat kertovat, miten käyttäisivät tuhat euroa, jos sellainen summa tilille yllättäen tulisi. Jos video ei näy laitteellasi, voit katsoa sen tästä linkistä.
Tuhat euroa suoraan tilille tai samalla summalla tuloveron alennus. Miltä kuulostaa?
Näin voisi toimia niin sanottu helikopteriraha. Se on noussut viime aikoina keskusteluun mahdollisena talouskasvun vauhdittajana myös euroalueella.
Taloussanomat väänsi rautalangasta, mitä helikopteriraha tarkoittaisi.
Kuka keksi helikopterirahan?
Ensimmäisenä ajatuksen helikopterirahasta esitti Milton Friedman, joka on yksi 1900-luvun merkittävimmistä taloustieteilijöistä.
Friedman kirjoitti vuonna 1969 ajatuskokeesta, jossa keskuspankki pudottaa helikopterista seteleitä. Maasta poimimansa rahat ihmiset sitten käyttäisivät kulutukseen. Friedman käytti helikopterista pudotettua rahaa kansantajuisena esimerkkinä siitä, miten rahan tarjonnan kasvu välittyy kansantalouteen.
Uudella vuosituhannella helikopterirahasta on tullut kielikuva sille, miten keskuspankit voisivat ratkoa talouden ongelmia aiempaa luovemmin keinoin. Kun Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin entinen pääjohtaja Ben Bernanke esitteli Friedmanin mallin deflaation eli hintojen laskun tappajana, hän sai liikanimen "Helikopteri-Ben".
Viime vuosina helikopteriraha on noussut uudelleen keskusteluun yhtenä viimeisistä keinoista panna vauhtia kehittyneiden maiden kituliaaseen talouskasvuun.
Miten se toimisi?
Esillä on ollut kaksi toisistaan poikkeavaa mallia siitä, miten helikopteriraha käytännössä toteutettaisiin.
Ensimmäisessä mallissa keskuspankki voisi jakaa rahaa vastikkeetta suoraan kaikkien kansalaisten käyttöön. Näin keskuspankki maksaisi tietyn summan esimerkiksi pankkitilille. Tämä malli on ajatuksena esimerkiksi QE4people-kampanjassa, jossa joukko euroalueen kansalaisjärjestöjä ja ekonomisteja vaatii EKP:tä muuttamaan elvytystoimiaan niin, että ne palvelisivat kansalaisia.
Toisessa mallissa keskuspankki rahoittaisi valtioita ilman takaisinmaksuvelvotteita. Kansalaiset hyötyisivät helikopterirahasta näin tulonsiirtoina tai veronkevennyksinä.
– Valtio voisi shokkiluonteisesti alentaa tuloverotusta esimerkiksi yhdeksi vuodeksi, kuvailee taloustieteen professori Juha Junttila Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Olisiko sillä vaikutusta?
Kehittyneiden maiden keskuspankkien viime vuosien massiivinen elvytys, eli koronlaskut ja arvopaperiostot, ei ole tuonut toivottuja tuloksia reaalitaloudessa. Rahan tarjonta on lisääntynyt selvästi, mutta raha ei ole mennyt oikeisiin paikkoihin.
Iso ongelma on, että raha ei ole lähtenyt liikkeelle kuluttajille ja yrityksille, vaan on jäänyt muhimaan pankkeihin. Helikopterirahan tarkoituksena on kiertää pankit.
– Tämä on varmasti ainoa keino välttää se, että keskuspankkien jo pidempään luoma lisäraha ei menisi pankkien taseisiin, vaan oikeasti yksityiseen kulutukseen. Nythän pankkien taseet ovat todella paksussa kunnossa, kuvailee Junttila.
Kysymysmerkki kuitenkin on, siirtyisikö raha todella kulutukseen. Junttila suhtautuu tähän skeptisesti.
– Jos raha menee tässä nollakorkotilanteessa esimerkiksi lainojen lyhennykseen, se ei anna positiivista sykäystä reaalitalouteen.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen kaupan professori Pertti Haaparanta sanoo, että kansalaisten velkaantumisvauhti kielii kulutushaluista.
– Lisävelkaa on otettu nimenomaan kulutukseen. On aika omituista, jos kansalaiset eivät käyttäisi samaa rahaa kulutukseen ilman, että tarvitsisi ottaa velkaa, Haaparanta sanoo.
Toinen syy on Haaparannan mukaan helikopterirahan vauhdittama inflaatio eli hintojen nousu.
– Silloin kannattaa ostaa nopeasti sen sijaan, että säästäisi.
Haaparannan mukaan tällaisesta vaikutuksesta on näyttöä esimerkiksi Japanissa, missä hallitus nosti arvonlisäveroa viime vuoden huhtikuussa. Veronkorotusta edelsi ostoryntäys, mutta sen jälkeen kulutus putosi.
Helikopterirahan riskeinä on pidetty inflaation karkaamista. Vastikkeeton raha voisi myös horjuttaa luottamusta talousjärjestelmään.
– Se ei ole normaalin taloudellisen kanssakäymisen kanssa aivan sopusoinnussa, Junttila kuvailee.
Mikä olisi sopiva summa?
Miltonin kopteri pudotti yhteensä tuhat dollaria. Viimeaikaisessa keskustelussa summat kansalaista kohden ovat liikkuneet muutamasta sadasta eurosta muutamaan tuhanteen.
Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ja ekonomisti Tuuli Koivu arvioivat maaliskuussa, että EKP voisi jakaa kullekin eurokansalaiselle enimmillään 1300 euroa. Tämän verran Euroopan keskuspankkijärjestelmällä on varallisuutta ja puskureita.
Gerichin ja Koivun mukaan summa ei ole suuri, koska helikopterirahaa pitäisi pudottaa useita kertoja, jotta sen vaikutus olisi riittävä.
– Helikopterirahan pitäisi olla luonteeltaan jatkuvaa, jos halutaan, että se oikeasti panee talouden rattaisiin kunnolla vauhtia, arvioi professori Junttila.
Voisiko helikopterirahan ottaa käyttöön?
EKP on suurista keskuspankeista ollut tähän saakka haluttomin ottamaan käyttöön poikkeuksellisia elvytyskeinoja. Tämä antaa perusteet uskoa, etteivät myöskään helikopterit lentäisi euroalueella ensimmäisten joukossa.
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on pitänyt helikopterirahaa mielenkiintoisena, mutta torjunut sen käytön. EU-sääntöjen on katsottu estävän tällaisen elvytysmuodon. Toisaalta EKP:n pääekonomisti Peter Praet on sanonut, että mikään ei estäisi keskuspankkia jakamasta rahaa ihmisten tileille.
Professori Junttilan mukaan on mahdollista, että helikopterit lentävät myös Euroopassa, jos poliitikot päättävät taloustilanteen sitä vaativan.
– Kenelläkään ei kuitenkaan ole tietoa siitä, mitkä sen oikeat reaalitaloudelliset vaikutukset ovat.
