Kevään yhteishaussa ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutukseen haki noin 1500 nuorta vähemmän kuin viime vuonna. Luku on hälyttävä, sillä Suomea uhkaa jo nyt insinööripula.
Näin arvioi tiedotteessaan Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene.
Arenen mukaan opintonsa syksyllä aloittava insinööri saanee valmistuessaan kilpailuttaa työpaikkansa. Jo nyt työpaikkoja on tarjolla enemmän kuin valmistuvia insinöörejä.
Vuosittain insinöörejä valmistuu avoimiin työpaikkoihin nähden reilut parisataa liian vähän.
– Toisaalta vastavalmistuneilla ei ole välttämättä sellaista erikoisosaamista kuin mitä yritykset kaipaavat, toteaa Teknologiateollisuuden asiantuntija Minna Jokinen Taloussanomille.
– Tämän takia työmarkkinoilla kaivataan vastavalmistuneiden ohella myös kokeneempia työntekijöitä.
Insinöörien vähyydestä on ollut huolissaan myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Hän on tukeutunut opetusministeriön selvitykseen, jonka mukaan lähivuosina paikkoja tulee runsaasti auki eläköitymisten myötä.
Ammattikorkeakoulut pyörittävätkin "vetovoimaa insinöörikoulutukselle" -markkinointihanketta, jolla pyritään kasvattamaan tekniikan ammattilaisiksi hakeutuvien määrää.
Insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja ammattikorkeakouluissa on vuosittain noin 10 000, joista 3000 aikuiskoulutuksessa.
"Tilanne vaihtelee paljon"
Konsultointi- ja suunnitteluyritys Pöyry Finlandin toimitusjohtajan Pasi Tolppasen mukaan insinöörien kysyntä vaihtelee paljon toimialoittain.
– On tiettyjä aloja, joissa huomataan, etteivät koulutusmäärät ole olleet riittäviä. Usein ne ovat nimenomaan perusinsinöörialoja, kuten LV- ja rakennesuunnittelu, jossa osaajista on huutava pula, Tolppanen kertoo.
– Seuraavina vuosina eläköitymiset ovat aika suuria eli alalta häipyy paljon osaamista eikä nuoria tule riittävästi tilalle.
Pääkaupunkiseudulla muun muassa Tripla-keskusta rakentavan YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas toteaa, että markkinoilla olisi enemmän mahdollisuuksia kuin mihin yhtiön resurssit tällä hetkellä venyvät.
Kauniskangas kertoo yhtiön rekrytoineen viime syksynä noin 100 uutta toimihenkilöä, kuten työnjohtajia, työmaainsinöörejä, vastaavia mestareita ja projekti-insinöörejä.
– Tänä vuonna tavoitteena on saada vähintään 200 toimihenkilöä lisää pelkästään Suomessa Toimitilat ja Infra -segmentin töihin. Eli yhteenvetona voisi sanoa, että edelleen on merkittävää pulaa kokeneesta rakennusinsinöörivoimasta rakentamisen eri tehtäviin, Kauniskangas toteaa.
Ei tarvetta lähiaikoina
Näkymät tietotekniikassa ovat rakentamista synkempiä. Viime aikoina uutiset ovat kertoneet suurista irtisanomisista etenkin pääkaupunkiseudulla, missä Tieto, Nokia ja Microsoft ovat pistäneet väkeä kilometritehtaalle.
Tilanne on muuttunut viime vuosikymmenen puolivälistä, jolloin arvioitiin Suomea uhkaavan pula tietotekniikan insinööreistä. Tosin nytkin tietotekniikan insinööreistä on paikoin pulaa, kun osaaminen ei ole juuri sitä mitä yritys haluaa.
Kortistossa on runsaasti työttömiä insinöörejä eli yhteensä noin seitsemisen tuhatta. Työttömien insinöörien määrä on ollut kasvussa vuodesta 2012 lähtien eikä tilanne ole viime aikoina juuri parantunut.
Helsingin insinöörejä johtanut Samu Salo nousi toukokuussa Insinööriliiton johtoon Pertti Porokarin tilalle. Hänen näkemyksensä poikkeaa Arenen maalaamista tulevaisuudenkuvista.
– Insinööriliiton käsitys on, ettei Suomessa ole pulaa insinööreistä. Päinvastoin, insinöörejä valmistuu liikaa siihen nähden, mitä Suomi tarvitsee nykyisellä elinkeinorakenteella ja tuotekehityksen määrällä, Salo toteaa.
Hänen mukaansa insinöörejä valmistuu tällä hetkellä 5400 vuodessa, kun tarve on 3500-4000.
– Tämä on sellainen lukema, että niin paljon tullaan tuskin tarvitsemaan tässä maassa, vaikka tilanne muuttuisi kuinka hyväksi.
