Hallitus tekee toisin kuin vannoi: Yrittää tukea työllisyyttä lisävelalla

Keskusta ja kokoomus eivät ole virallisesti lämmenneet ajatukselle työllisyyden tukemisesta lisävelalla. Kilpailukykysopimuksessa näyttää kuitenkin olevan pitkälti kyse juuri siitä.

4.6.2016 15:42 | Päivitetty 4.6.2016 16:01

Kilpailukykysopimuksen syntyminen näyttää nyt hyvin todennäköiseltä, kun Metalliliitto kertoi perjantai-iltana päässeensä sopimukseen Teknologiateollisuuden kanssa.

Sopimus tarkoittaa luonnollisesti sitä, että työllistämisen kustannukset laskevat, kun palkansaajat tinkivät työehdoistaan. Ainakin yhtä paljon kuin työntekijöiden kukkarossa sopimuksen synty tuntuu kuitenkin valtion kassassa.

Hallitus on luvannut tulla työntekijöitä vastaan verohelpotuksilla, joiden suuruus tulee ensi vuodelle olemaan todennäköisesti 415 miljoonaa euroa.

Nordeassa työskentelevän ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan jo 315 miljoonan helpotus riittäisi korvaamaan sosiaaliturvamaksujen korotuksesta työntekijöille aiheutuvan ostovoiman menetyksen, ja 415 miljoonan kevennys tulisi täten kattamaan lisäksi ainakin osan julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkauksista.

Yksityisen sektorin työntekijöiden käteen jäävät tulot saattavat siis sopimuksen synnyn seurauksena ainakin ensi vuonna jopa nousta. Tämä toki kompensoituu tehokkaasti sillä, että työaika pitenee 24 tunnilla ilman, että palkka nousee.

Entä millä sopimukseen sisältyvällä päätöksellä valtio täyttää tämän budjettiinsa aiheutuvan mahdollisesti 415 miljoonan euron suuruisen loven? Ei millään.

Valtion menot toki pienenisivät julkisen sektorin lomarahojen ja työnantajien vakuutusmaksujen leikkausten vuoksi. Menot kuitenkin kasvaavat vastaavan määrän, kun valtio alentaa työnantajien sosiaaliturvamaksua. Lisäksi verotulot pienenevät jo pelkästään siksi, että työntekijöiden verovähenteiset vakuutusmaksut nousevat.

Toisin sanoen valtiontalouden kannalta kilpailukykysopimuksen ainoa välitön vaikutus on se, että ensi vuoden budjetin alijäämä kasvaa ja valtio ottaa suunniteltua enemmän velkaa.

Tämä on kiinnostavaa siksi, että etenkin kokoomus ja keskusta suhtautuivat ennen vaaleja ja niiden jälkeenkin hyvin nuivasti ajatukseen siitä, että valtion velanottoa kiihdytettäisiin työllisyyden kohentamiseksi. Ajatusta piti esillä muista puolueista etenkin vasemmistoliitto, jonka mielestä halvan lisävelan ottaminen talouskasvun käynnistämiseksi olisi järkevää.

Juuri tästä hallituksen ajamassa kilpailukykysopimuksessakin on paljolti kyse: hallitus on valmis ottamaan lisävelkaa, jotta työllisyys lähtisi nousuun ja lisääntyvät työpaikat toisivat pitkällä aikavälillä enemmän tuloja valtion kassaan kuin mitä sieltä lyhyellä aikavälillä lähtisi.

Oikeiston ja vasemmiston näkemykset lisävelan käytöstä eroavat

On tietysti selvää, että hallitus ohjaa tämän lisävelan talouteen aivan eri tavalla kuin mitä vasemmistopuolueet ovat vaatineet. Ne ovat vaatineet lisävelan ottamista esimerkiksi sosiaalietuuksiin tehtävien leikkausten peruuttamiseksi, investointien lisäämiseksi ja pienituloisten verotuksen keventämiseksi.

Niiden ajatus tällaisen politiikan vaikutuksista valtion talouteen on ollut samankaltainen: velanoton lisääminen lyhyellä aikavälillä päätyisi lopulta tasapainottamaan julkista taloutta, kun työllisyys ja kotimainen kysyntä kohenisivat.

Molempien poliittisten laitojen laskelmat perustuvat luonnollisesti hyvin pitkälti oletuksiin ja uskomuksiin. Molemmat laidat näyttävät uskovan lisävelan ottamisen olevan välttämätöntä talouden kasvu-uralle kääntämiseksi.

Kärjistäen eron voi sanoa olevan se, että vasemmisto luottaa enemmän lisävelan ohjaamiseen suoraan ihmisille, kun taas oikeisto uskoo enemmän yrityksille annettaviin helpotuksiin. Lisäksi ainakin vasemmistoliitto olisi luultavasti valmis vielä selvästi nopeampaan lisävelan ottoon.

Kolmas ero on se, että vasemmisto kannattaa velanoton kiihdyttämistä avoimesti, kun taas ainakin kokoomus ja keskusta ovat olleet virallisesti sitä vastaan.

Siksi voi sanoa, että kilpailukykysopimuksessa työntekijöiden lisäksi myös hallitus joutuu tinkimään – ainakin periaatteistaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?