Lääkeyritysten terveydenhuollon ammattilaisille antamat rahat julkistettu - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Arveluttavatko lääkärien lääkeyhtiöiltä saamat rahat? – Nyt ne ovat julkisia

Kuvituskuva
Julkaistu: 31.5.2016 14:43, Päivitetty 1.6.2016 11:00

Lääkäreiden, hoitajien ja muun terveydenhuoltoväen lääketeollisuudelta saamat rahat ovat nyt julkista tietoa. Lääkkeitä määräävistä hoitoalan työntekijöistä 65 prosenttia sallii itseään koskevien tietojen kertomisen nimellään.

Epäilyttääkö sinua, että lääketeollisuus kustantaa lääkäreille ja muulle terveydenhuoltoalan väelle kalliita matkoja tai kestittää heitä, jotta he määräisivät potilailleen kyseisen yhtiön lääkkeitä?

Jos epäilyttää, voit nyt selvittää lääkeyhtiöiden verkkosivulta, millaisia summia ne viime vuonna myönsivät kenellekin ja mihin tarkoitukseen.

Suomen Lääketeollisuus ry:n jäsenyritykset julkistivat tiistaina ensimmäistä kertaa yhteistyöhönsä käyttämät rahat. Hankkeen takana on Euroopan lääketeollisuusliittojen kattojärjestö EFPIA, joka velvoittaa kaikkia jäseniään ympäri Eurooppaa tekemään samoin.

– Avoimuus on nykypäivää. Tavoitteenamme on läpinäkyvyyden lisääminen, Lääketeollisuuden toimitusjohtaja Jussi Merikallio sanoi tiedotustilaisuudessa.

Kolmannes ei julkistanut tietojaan

Tietosuojalain perusteella lääkäreiden ja alan muiden työntekijöiden ei ole pakko antaa tietojaan julkistettavaksi nimellään. 65 prosenttia lääkäreistä salli tämän silti.

Lääkäriliiton puheenjohtaja ja Helsingin Pitäjänmäen terveyskeskuksen lääkäri Marjo Parkkila-Harju pitää osuutta hyvänä, kun muistetaan, että kyseessä on ensimmäinen julkistus.

– Tavoitteemme on, että osuus on vuoden päästä suurempi, hän lisäsi.

Vaikka lääkäri, farmaseutti, sairaanhoitaja tai muu rahaa saanut ammattilainen ei halua nimeään näkyviin, hänen saamansa summa näkyy lääkeyhtiön koosteessa.

Ei mitään hävettävää

Niin lääketeollisuuden kuin lääkärienkin edustajat painottavat, että yhteistyö on sekä potilaan että terveydenhuollon kannalta olennaista.

– Yhteistyössä ei ole mitään salattavaa tai hävettävää, Parkkila-Harju sanoi.

Kyse on hänen mukaansa normaalista ammattilaisten välisestä toiminnasta, jossa esimerkiksi vaihdetaan tietoja, hankintaan uutta tietoa alasta, opetetaan kollegoja ja verkostoidutaan.

Työnantajatkin kouluttavat väkeään, mutta määrärahat ovat rajalliset.

– Ilman tällaista yhteistyötä lääketieteellinen osaaminen ei olisi niin korkeatasoista kuin se nyt on, Parkkila-Harju arvioi.

Olennaista on ammatillinen etu

Lääkeyritysten toimintaa on säännelty eettisin ohjein 1950-luvun lopulta lähtien. Nykyohjeet korostavat tilaisuuksien ammatillista hyötyä. Muun muassa vieraanvaraisuusohjeita on tarkennettu monta kertaa.

Lääketeollisuuden erityisasiantuntija Jaakko Laurila kertoi, että yhtiöt eivät saa tarjota lääkäreille viihteellistä ohjelmaa tai ylellistä keskitystä. Lounas saa maksaa enintään 45 euroa ja illallinen sata euroa.

– Vieraanvaraisuus ei saa olla osallistuminen peruste, vaan ammatillinen toiminta, Laurila sanoo.

Esimerkiksi alan kongressiin osallistuva ei saa jäädä omalla rahallaan matkakohteeseen viikonlopuksi kokouksen jälkeen.

– Jos hän haluaa tehdä näin, matkaa ei voida tukea, Laurila kertoi.

27 miljoonaa euroa yhteistyöhön

Suomessa lääkeyritykset myönsivät viime vuonna yhteensä 27 miljoonaa euroa yhteistyöhön terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Yli puolet eli 15 miljoonaa euroa on annettu tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Lääketeollisuuden erityisasiantuntija Laura Labart kertoi, että viime vuonna myönnettiin 8,5 miljoonaa euroa 8400 terveydenhuollon ammattilaiselle. Hän kuitenkin huomautti, että luvussa on päällekkäisyyksiä.

– Summasta puolet on palkkioita tehdystä työstä kuten luennoinnista tai tieteellisestä konsultaatiosta. Puolet on matka- ja majoituskuluja tai vaikkapa osallistumismaksuja.

Lääkeyhtiöt ovat tukeneet myös terveydenhuollon organisaatioita. Näitä ovat esimerkiksi sairaanhoitopiirit, lääkäri- ja tutkimusyhdistykset sekä yksittäiset sairaalaosastot ja terveysasemat.

Noin 750 organisaatiolle maksettiin 3,6 miljoonaa euroa. Potista 745000 euroa on lahjoituksia ja apurahoja, ja 2,1 miljoonaa euroa liittyy organisaatioiden järjestämiin tapahtumiin.

Esimerkiksi GlaxoSmithKline on myöntänyt viime vuonna yhteistyöhön yhteensä 3,1 miljoonaa ja Novartis Suomi on 1,1 miljoonaa euroa. Pfizer maksoi terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille etuuksia 3,4 miljoonan euroa, mistä 2,1 miljoonaa meni tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Korjaus: Juttuun on muutettu Pfizerin terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille maksamaa summaa.