Liikanen puolusti EKP:n rahapolitiikkaa: "Se on tukenut myös työllisyyttä"

Kansanedustajat tenttasivat Erkki Liikasta keskuspankin rahapolitiikasta.

24.5.2016 16:52

Euroopan keskuspankin (EKP) keveä rahapolitiikka on painanut euroalueen pitkiä valtionlainakorkoja sekä kotitalouksien ja yritysten pankkilainojen korkoja, ja tätä kautta kasvattanut pankkilainojen määrää. Suomen vienti ja sitä kautta talous ovat saaneet tukea, kun euroalue on elpynyt.

Näin näkee eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana tänään ollut Suomen Pankin pääjohtaja ja EKP:n neuvoston jäsen Erkki Liikanen.

EKP:n harjoittama poikkeuksellisen kevyt rahapolitiikka on näin tukenut talouden elpymistä ja hintavakautta usean kanavan kautta. Pelkkä rahapolitiikka ei yksin kuitenkaan riitä, hän muistutti.

– Tarvitaan rakennepoliittisia toimia. Euroopan rakenteellinen työttömyys on suuri, monissa maissa pankkien taseissa on liikaa hoitamattomia luottoja tai pankit ovat liian velkaantuneita tukeakseen talouden kasvua, Liikanen sanoi.

Lisäksi luottamus finanssipolitiikkaan on hänen mukaansa tärkeää, minkä vuoksi eri maiden tulisi noudattaa EU:n kasvu- ja vakaussopimusta.

– Totta kai niiden sääntöjen puitteissakin mailla on mahdollisuus valita, mitkä toimenpiteet tukevat kasvua parhaiten, hän sanoi.

Lisää tukea Suomen talouteen?

Kun Liikanen peräsi hallituksilta elpymistä tukevia finanssipoliittisia toimia, olivat kuulemiseen osallistuneet kansanedustajat kiinnostuneita siitä, voisivatko keskuspankkitoimet nykyistä paremmin tukea Suomen talouden elpymistä.

Hanna Sarkkinen (vas.) sanoi EKP:n määrällisen elvytyksen menneen ennen kaikkea varallisuusarvojen kasvuun eikä reaalitalouteen.

Hän huomautti lisäksi, että finanssipoliittiset säännöt kansallisella tasolla estävät sellaisen finanssipolitiikan, joka tukisi kasvua ja työllisyyttä. Sarkkinen kaipasi niin sanottua helikopterirahaa eli keskuspankkirahan kohdistamista nykyistä selvemmin reaalitalouteen ja sitä kautta työllisyyteen.

Helikopterirahan perään kysyi myös Antero Vartia (vihr.), joka kysyi voitaisiinko määrällistä elvytystä suunnata toisin kuin nyt. Vartian mielessä oli EKP:n 80 miljardin euron arvopaperiosto-ohjelma suhteessa vaikkapa ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Liikanen ei ottanut kantaa helikopterirahaan, vaan sanoi voivansa tehdä niin sitten, kun joku on määritellyt mitä se on. Työllisyyttä EKP on hänen mukaansa kuitenkin tukenut.

– Meidän ensisijainen tavoitteemme on hintavakaus, mutta sitä varten voidaan tukea myös muita tavoitteita, kuten työllisyyttä. Viime vuosien aikana hintavakaustavoite ei ole asettanut meille mitään rajoituksia. Koska inflaatio on ollut niin paljon alle kahden prosentin, olemme voineet harjoittaa niin elvyttävää rahapolitiikkaa kuin olemme halunneet. Se on tukenut myös työllisyyttä, Liikanen sanoi.

Elpyminen on alkanut euroalueella, mutta Suomi on jäänyt jälkeen. Liikanen näkee Suomenkin silti saaneen vetoapua EKP:ltä.

– Kun euroalue on kääntynyt kasvuun, on se merkinnyt sitä, että myös Suomen vienti euroalueelle on kääntynyt kasvuun.

Suomen vienti euroalueelle kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia, mutta oli muihin EU-maihin, Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja erityisesti Venäjälle selvässä laskussa.

– Euroalueen vahvistuminen lisää meidän vientimahdollisuuksiamme ja samalla tukee meidän talouttamme. Suomen rahoitusoloihin vaikutus tulee sitä kautta, että kun rahapolitiikka on keveää ja pankkien tila hyvä, pankit pystyvät myöntämään luottoja ja kilpailemaan marginaaleissa, mikä suosii investointeja

Rahoituksen esteiden näin poistuttua jäljelle jäävät rakenneuudistukset ja kustannuskilpailukyvyn parantaminen, minkä vuoksi Liikanen kannusti vireillä olevan kilpailukykysopimuksen edistämiseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?