Odottaako työnantaja nykyään tolkuttomia ansiolistoja, kiinnostaako Thaimaa enemmän kuin kassalla istuminen? Katso videolta, mitä mieltä teeman asiantuntijat ovat nuorten ja työnantajien asenteista.
Työttömien nuorten työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Jopa 30 prosenttia työttömistä 18–30-vuotiaista ei ole koskaan elämässään tehnyt varsinaisesti töitä, tänään julkistettu Raha-automaattiyhdistyksen kysely kertoo.
Onko nuorilla utopistisia odotuksia työstä, entä saako TE-keskuksista apua? Muiden muassa näitä kysymyksiä selvitettiin kyselyssä sekä RAY:n järjestämässä pitämässä nuorisotyöttömyyden asiantuntijoiden keskustelutilaisuudessa.
Kyselyn perusteella työttömillä nuorilla ei ole asennevammaa työntekoa kohtaan, kuten joskus sanotaan. Nuoret tyytyisivät hyvinkin pieniin ansioihin ja myös etsivät töitä aktiivisesti.
Kyselyn mukaan nuorille riittäisi 1 363 euroa kuussa käteen. Vaatimus on pienentynyt, sillä pari vuotta sitten kyselyssä summa oli 1 453 euroa.
Työnantajilla on toisenlaisiakin kokemuksia – joskin K-ryhmän nuorisotakuuohjelman koordinaattori Johanna Kinnunen korostaa niiden olevan pieni vähemmistö.
– Heitän palloa vähän työttömillekin. Kaupan alalle on joskus hankala saada sitoutunutta porukkaa. Tullaan kolmeksi kuukaudeksi töihin. Sitten ne haluaa lähteä Thaimaahan. Tullaan neljän kuukauden kuluttua takaisin ja seuraavaksi Indonesiaan, Kinnunen kuvasi.
– Moni kauppias on sanonut, että riittää kun on asenne kohdallaan, pelkkä hymykin on tärkeää asiakaspalvelutyössä.
K-ryhmässä on myös huomattu, että velvoite tarjota lisätunteja ensi sijassa jo töissä oleville osa-aikaisille rajoittaa uusien käsiparien palkkaamista.
Lähes kaikki etsivät töitä
Kyselyn perusteella nuorten työhalu on kaikkiaan kovaa. Työttömistä 85 prosenttia etsi aktiivisesti töitä, ja puolet ottaisi vastaan käytännössä mitä tahansa työtä, RAY:n Paikka auki -ohjelmasta vastaava erityisasiantuntija Timo Mulari kertoi kyselytuloksista.
Työmarkkinan kireydestä huolimatta nuorilla riittää toivoa paremmasta. Kaksi kolmesta uskoi työllistyvänsä seuraavan kuuden kuukauden aikana. TE-keskusten toiminta ei sen sijaan näytä nuorten vinkkelistä kovinkaan tehokkaalta. Kyselyn perusteella "valitettavan moni kokee, että ei ole saanut hyvää apua työllistymiseen", Mulari sanoi.
– Sanotaan, että tule puolen vuoden päästä käymään. Paljon myös riippuu siitä, millä alueella sattuu asumaan, RAY:n ohjelman nuortenryhmän vetäjä Jari-Pekka Hietsilta kuvaa nuorten kokemuksia.
Työnhaun valmiuksia voi heikentää sekin, että nykynuoret saavat työelämään ensikosketuksen aiempaa myöhemmin, kun kesätöitä tarjotaan vain täysi-ikäisille, asiantuntijat pohtivat. Ennen pieniä lisätienestejä sai jo 15–16-vuotiaana. Työnhakua ja -tekoa ja vastuunkantoa nuori oppi jo peruskoulussa.
– Meillä on jonkin verran työtehtäviä, joihin ei suomalaisten selkä niin sanotusti enää taivu. Mansikkapelloilla ei suomalaisia nuoria enää näy. Fyysisen työn kokemukset ovat nuoremmilla vähentyneet, ja työ voi tuntua raskaalta, Pohjois-Savon Ely-keskuksen yksikön päällikkö Jan Blomberg huomautti.
Hänen mukaansa lisäksi uudet "hypealat", joilla on uutuudenviehätystä ja markkinointia saavat nykyään paljon medianäkyvyyttä, vaikka samalla tarvittaisiin "ihan perusduunareita" pienempien paikkakuntien yrityksiin.
Taloustutkimus selvitti nuorten työttömien käsityksiä työelämästä puhelinhaastatteluna, johon vastasi pari sataa työtöntä nuorta ympäri Suomen.
