Talon arvo laskee, mutta verotus kiristyy – "Ilmiöstä on tulossa ongelma" - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Talon arvo laskee, mutta verotus kiristyy – "Ilmiöstä on tulossa ongelma"

Hallitus pohtii kiinteistöveron alarajan korottamista. Kiristyvä verotus tuskin ilahduttaa etenkään niitä, joiden omistaman talon arvo laskee.

9.4.2016 6:01 | Päivitetty 8.4.2016 14:02

Haja-asutusalueilla ja maaseudulla rakennukset rapistuvat ja niiden arvo laskee. Monella paikkakunnalla omakotitaloa voi olla hyvinkin vaikea saada kaupaksi.

Kaupungistuminen on johtanut siihen, että taloja jää myös tyhjilleen. Haja-asutusalueilla oli vuonna 2012 noin 86 000 pientaloa, jotka olivat olleet tyhjillään vähintään kolme vuotta, ilmenee Suomen ympäristökeskuksen seurantatiedoista.

Kiinteistöveroa sen sijaan on kiristetty entisestään ja siihen kohdistuu nostopaineita myös tulevaisuudessa.

– Kiinteistöverotuksen kiristyessä ilmiö alkaa muodostua ongelmaksi. Jos tontista maksaa veroa jokusen euron, se nyt on se ja sama, mutta kun verot alkavat olla kymppejä ja satasia, silloin sillä alkaa olla merkitystä, sanoo Veronmaksajain keskusliiton lakiasiain johtaja Vesa Korpela Taloussanomille.

Hän on törmännyt tilanteisiin, joissa esimerkiksi maapohjan laskennallinen verotusarvo on korkeampi kuin millä hinnalla se on edellisenä vuonna vaihtanut omistajaa.

Korpela mainitsee myös yritysten liikekiinteistöt alueilla, joissa väki vähenee. Hänen mukaansa voi olla, että yrityksen liiketoiminta kiinteistöllä on vähäistä, mutta kiinteistöverotuksessa sitä ei oteta huomioon.

– Esimerkiksi syrjässä oleva hotellikiinteistö saattaa olla iso, joten rakennukseen kohdistuu aika iso kiinteistövero. Kuitenkin sen markkina-arvo on alhainen, jolloin kiinteistön verotusarvo on helposti markkina-arvoa korkeampi, Korpela sanoo.

Omakotiliiton toiminnanjohtajan Kaija Savolaisen mielestä kiinteistön arvon pitäisi heijastua hyvin nopeasti kiinteistöveron suuruuteen.

– Monesti rakennuksen arvo laskee mutta verotus seuraa huomattavasti hitaammin jos sitäkään, hän sanoo.

Kuntien korotuspaineet kasvavat

Vapaa-ajan asuntojen kiinteistövero nousi tänä vuonna. Vakituisten asuntojen kiinteistövero ja yleinen kiinteistövero taas nousevat ensi vuonna.

Hallitus kertoi tämän viikon tiistaina lisäsäästöistä tälle vaalikaudelle. Se nosti esiin kiinteistöveron mahdollisen alarajan korotuksen. Tämä tarkoittaa, että kunnilla on lähivuosina yhä enemmän painetta nostaa kiinteistöveroa.

Omakotiliitto katsoo, että alaraja pitäisi pikemminkin poistaa.

– Jos alarajaa ei olisi, kuntien ei olisi pakko nostaa veroa, jos niiden talous on kunnossa, Savolainen sanoo.

Kiinteistövero määräytyy tiettynä kiinteistön verotusarvon pohjalta. Vero lasketaan erikseen maapohjalle ja rakennuksille.

– Sillä, onko rakennus käytössä, ei ole merkitystä kiinteistöverotuksessa, jos rakennus on käyttökelpoinen, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Auli Hirsjärvi.

Rakennusten arvoa alentavat ikäalennukset. Käytössä olevan asuinrakennuksen eli pientalon, vapaa-ajan asunnon tai kerrostalon ikäalennusten määrä voi olla enintään 70 prosenttia.

– Nykyäänkin meillä on aika alhainen kiinteistöverotaso. Tulee aika harvoin sellaisia tapauksia, että verotusarvo olisi koko kiinteistölle selkeästi korkeampi kuin markkina-arvo, sanoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen.

Hän muistuttaa, että maan arvo yleensä alenee alueilla, joilla asuntokauppa ei käy.

– Se otetaan huomioon verotuksessa. Maapohjan verotusarvo heijastelee markkinakehitystä.

Vero voi lähennellä tuhatta euroa

Kiinteistövero vaihtelee kunnittain. Kunnat päättävät verotusprosentit vuosittain lain määräämissä rajoissa. Vakituisen asunnon vero on tänä vuonna vähintään 0,37 ja enintään 0,8 prosenttia.

Omakotiliiton Savolainen sanoo, että pääkaupunkiseudulla vakituisen asunnon keskimääräinen kiinteistöveroprosentti lähentelee helposti tuhatta euroa vuodessa.

Hän mainitsee esimerkkinä 144 neliön omakotitalon Espoosta yleiskaava-alueelta. Talo ei ole vesi- eikä viemäriverkostossa, ja tontti on runsaat 3 500 neliötä. Sen kiinteistövero oli viime vuonna noin 870 euroa.

Vapaa-ajan asuntojen kiinteistövero vaihtelee tänä vuonna 0,80–1,80 prosentissa ja yleinen kiinteistövero 0,80–1,55 prosentissa.

Vakituisen asunnon keskimääräinen kiinteistöveroprosentti on Kuntaliiton tilaston mukaan tänä vuonna 0,47, kun taas vapaa-ajan asunnon veroprosentti on 1,11.

Omakotiliiton mukaan kiinteistöverotus on noussut jo yli kolminkertaiseksi verojärjestelmän olemassaoloaikana eli vuodesta 1993 alkaen. Liiton mukaan veron korotukset vaikeuttavat etenkin pienituloisten, vanhusten ja yksineläjien asumista omakotitaloissa.

Kiinteistöverotuksen uudistus käynnissä

Valtiovarainministeriöllä (VM) on käynnissä vuonna 2010 aloitettu kiinteistöveron kehittämishanke. VM:n Elina Pylkkäsen mukaan kiinteistövero ei esimerkiksi tällä hetkellä määräydy tasapuolisesti yhtäläisten kiinteistöjen välillä.

Tavoitteena on, että maapohjien ja rakennusten verotusarvot vastaisivat nykyistä paremmin vallitsevaa hinta- ja kustannustasoa. Viime joulukuussa tutkimusryhmä esitti uuden menetelmän käyttöönottoa maapohjien verotusarvojen määrittämiseksi.

– Tarkoitus on tehdä suurempi päivitys, jossa otetaan huomioon kaavoitetun maan hintakehitys koko maan alueella. Hintavyöhykkeet määriteltäisiin nyt uudelleen, Pylkkänen kertoo.

Tavoitteena on myös parantaa kiinteistötietojen laatua ja lisätä verotuksen läpinäkyvyyttä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?